Omat koirat purivat Turun yliopistoa
Turun yliopisto hävisi tarjouskilpailun Vehmaan kunnan historiasta omien tutkijoidensa muodostamalle osuuskunnalle, joka kiilasi takaportin kautta kisan voittoon.
Esko Pihkala
Historiantutkimuksen asiantuntijayritys, osuuskunta Sigillum, nousi joulun alla Vehmaan kunnan historian kirjoittamisesta järjestetyn tarjouskilpailun voittoon värikkäiden vaiheiden jälkeen.
Vielä kesällä näytti siltä, että sopimus on tukevasti Turun yliopiston takataskussa.
Vehmaan historiatoimikunta piti saamistaan tarjouksista parhaana kokonaisuutena yliopiston kansatieteiden oppiaineen tekemää 250 000 euron tarjousta, vaikka se oli vaihtoehdoista kallein yli kaksinkertaistaen hankkeeseen varatun 120 000 euron budjetin.
Se oli liikaa Vehmaan kunnanhallitukselle, joka palautti hankkeen historiatoimikuntaan uuteen valmisteluun.
Turun Sanomatkin kiinnostui ja alkoi uutisoida tarinan saamista käänteistä (TS 8.6. ja 9.6.2015). Tämä vuorostaan herätti Sigillumin, jolta ei ollut pyydetty alkuperäiseen tarjouskilpailuun edes tarjousta.– Luimme Turun Sanomista jutun, jossa Vehmaan kunnanjohtaja [Anna-Liisa Meskus] sanoi, että historian tekijöitä ei löydy tämän halvemmalla. Otimme kuntaan yhteyttä ja kerroimme, että täältä kyllä löytyy, muistelee Sigillumin hallituksen puheenjohtaja, historiantutkija Terhi Kivistö.
Sigillum löi lopulta pöytään 158 000 euron tarjouksen ja nappasi sopimuksen itselleen.
Vehmaalaiset veronmaksajat kiittävät.
Sigillumin voiton sinetöi epäilemättä tarjouksen hinta, mutta kokonaisuudessa oli tilaajan näkökulmasta muitakin vahvuuksia.
Sigillum kattaa kaikki kustannukset ja takaa, että työ valmistuu ajoissa.
Lisäksi Sigillumin parinkymmenen osakkaan joukosta löytyy eri aikakausiin erikoistuneita historiantutkijoita, mikä ei ole pahitteeksi tehtäessä teosta, joka käsittää koko Vehmaan historian esihistoriasta nykypäivään.
Sigillumin osakkaat eivät osaa tarkkaan eritellä, miten he kykenivät alittamaan yliopiston tarjouksen lähes sadalla tonnilla.
He eivät kuitenkaan usko, että he olisivat hinnoitelleet oman palkkansa hirveän paljon alhaisemmaksi kuin yliopisto omien tekijöidensä.
Osuuskuntalaiset veikkaavat eron syntyneen siitä, että suurena toimijana yliopiston hallinto- ja tilakustannukset saattavat olla aivan eri luokkaa kuin Sigillumilla.
– Yliopisto joutuu esimerkiksi maksamaan tiloistaan aika kovaa vuokraa. Me kykenemme pienenä yhteisönä olemaan joustavampi ja asiakaslähtöisempi, Sigillumin osakas, historiantutkija Heli Teittinen arvelee.
Toki Terhi Kivistö myöntää senkin, että tällä kertaa oli tilaajan markkinat.
– Me halusimme tämän työn, joten emme uskaltaneet alkaa tingata hinnasta liikaa, hän toteaa.
Sigillumissa ollaan yliopiston nenän edestä napatusta sopimuksesta iloisia mutta ei vahingoniloisia.
– Me emme halua näyttäytyä Turun yliopiston vihollisena. Mehän olemme osa yliopistoa. Toivomme yliopiston ottavan positiivisen suhtautumistavan tutkijoiden yrittämiseen, sillä sen kouluttamia maistereita on paljon työttöminä, Kivistö toteaa.
Ainakin Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen onnittelee Sigillumia ja kertoo olevansa pelkästään tyytyväinen, että yliopiston kouluttamat maisterit menestyvät.
– Tämä on positiivinen asia. Olen ilahtunut, että tällainen yritys ja osuuskunta kuin Sigillum on syntynyt, Väänänen toteaa.
kuntaan
yhteyttä ja
kerroimme,
että täältä
kyllä löytyy.”
