Katse kohti taivasta

Tähtiharrastaja Mika Aarnio on katsellut taivaankappaleita pikkupojasta asti. Nykyään tähtien parissa kuluu helposti monta tuntia. –Minua kiehtoo se, että siellä on niin paljon kaikenlaista. Huippuhetkiä ovat muun muassa ne, kun pääsee kirkkaalla kelillä katsomaan Kuuta tai planeettoja oikein isoilla suurennoksilla, Aarnio sanoo. TS/Simo Ahtee
Tähtiharrastaja Mika Aarnio on katsellut taivaankappaleita pikkupojasta asti. Nykyään tähtien parissa kuluu helposti monta tuntia. –Minua kiehtoo se, että siellä on niin paljon kaikenlaista. Huippuhetkiä ovat muun muassa ne, kun pääsee kirkkaalla kelillä katsomaan Kuuta tai planeettoja oikein isoilla suurennoksilla, Aarnio sanoo. TS/Simo Ahtee

Tähtihetkeen ei vaadita näyttäviä ja harvinaisia ilmiöitä. Tarvitaan vain kirkas keli, sillä taivaalla on aina jotain katsottavaa, sanoo tähtiharrastaja Mika Aarnio.

Tähtiharrastaja Mika Aarnio kokoontuu perjantai-iltaisin muiden Turun Ursan aktiivisten harrastajien kanssa Turun Iso-Heikkilän tähtitornille. Hyvällä säällä katsotaan, mitä taivaalla näkyy. Huonolla kelillä jutellaan mukavia.

Joka perjantai-ilta maaliskuun loppuun asti tähtitornilla järjestetään myös yleisölle avoimia tähtinäytöksiä, joissa kävijöillä on mahdollisuus katsoa taivaalle omin silmin kaukoputkella. Tähtinäytöksissä näytetään mahdollisuuksien mukaan muun muassa Kuuta, planeettoja, tähtijoukkoja, kaasusumuja ja galakseja. Tähtitornissa vallitsee ulkoilman lämpötila, joten yleisöä kehotetaan pukeutumaan lämpimästi.

– Se on kokemuksena hieno, kun pääsee itse katsomaan omin silmin, mitä taivaalla näkyy. Kaukoputkella katsottuna taivaankappaleet eivät näytä yhtä näyttäviltä kuin kirjoissa ja netin kuvissa, sillä niissä on käytetty pitkää valotusaikaa. Voihan kuvia katsoa, mutta ei siinä ole lainkaan samaa tuntua kuin omin silmin katsottuna, Aarnio sanoo.

Paras keli katsella taivaalle on tähtikirkassää.

– Jos tähtiä ei näe paljain silmin, niin ei niitä näe kaukoputkellakaan, Aarnio huomauttaa.

Tähtitorniin mahtuu kerrallaan noin kolmekymmentä ihmistä. Tavallisina iltoina tornissa käy korkeintaan parikymmentä ihmistä, mutta täyden kuun aikaan väkeä on enemmän. Vaikka täysikuu näyttää hienolta paljain silmin katsottuna, se ei ole Aarnion mukaan kuitenkaan otollisin hetki katsella taivaalle.

– Täyskuulla näkee vähemmän, kun Kuun valo valaisee koko taivaan. Silloin on myös vaikeampi havaita yksityiskohtia Kuun pinnalta. Kun Kuu on kapea sirppi, näkee parhaiten, minkälaisia vuoria ja kraattereita Kuun pinnalla on.

Aarnion mukaan kävijöitä kiinnostaa erityisesti Kuu ja planeetat. Kun taivaalla tapahtuu jotain, mikä ylittää uutiskynnyksen, tornilla käy kova kuhina ja väkeä saattaa olla jonoksi asti. Esimerkiksi komeetat ja kirkkaat, näyttävät planeetat vetävät väkeä torniin.

Aarnion mukaan ei kuitenkaan tarvitse odottaa isoja tai harvinaisia tapahtumia, sillä kirkkaalla säällä taivaalla on aina jotain nähtävää.

– Tähtinäytöksissä ehdimme kävijämäärästä riippuen näyttää puolen tusinaa kohdetta. Kaukoputkissa on automaattilaitteisto, jolla on luettavissa 14 000 kohdetta. Aina voi katsoa lisää ja nähdä uusia kohteita, Aarnio sanoo.

Paljon voi nähdä myös paljain silmin. Tähtitiede on kuitenkin edelleen myös sitä, että menee ulos pimeän aikaan ja katsoo omin silmin taivaalle. Kuun vaiheet, kuun- ja auringonpimennykset, meteoriparvien aiheuttamat tähdenlennot ja useimmat planeetat näkyvät hyvin myös paljain silmin. Toisinaan taivaan halki saattaa kulkea komeetta upeine pyrstöineen, ja revontulia näkyy taivaalla Etelä-Suomessakin, kun Auringon magneettinen aktiivisuus on huipussaan.

– Kaukoputken näkökenttä on suppea ja katselualue pienenee mitä kauemmas katsotaan. Pitkin taivasta menevät tähdenlennot on vaikea havaita kaukoputkella. Kun katsotaan taivaalle, kannattaa astua pois katulamppujen alta. Mitä vähemmän on keinovaloa sitä paremmin taivaalle näkee.

Jos taivaankappaleet kiinnostavat, kannattaa Aarnion mielestä liittyä tähtiharrastusyhdistykseen, jolloin pääsee esimerkiksi katsomaan kaukoputkella.

– Omaa kaukoputkea on turha hankkia, ainakaan heti. Itsekin ostin ensimmäisen kaukoputkeni vasta kolmenkymmenen vuoden harrastamisen jälkeen. Monella harrastajalla on vain kiikarit, sillä yhdistyksellä on käytössä kaukoputkia, joita voi käyttää.

Aarnio on katsellut taivaankappaleita pikkupojasta asti. Nykyään tähtien parissa aikaa kuluu helposti monta tuntia.

– Minua kiehtoo se, että siellä on niin paljon kaikenlaista. Huippuhetkiä ovat muun muassa ne, kun pääsee kirkkaalla kelillä katsomaan Kuuta tai planeettoja oikein isoilla suurennoksilla. Kerran olen päässyt katsomaan 700-kertaista suurennosta Saturnuksesta. Se oli ihmeellistä ja näytti samalta kuin luotaimella läheltä otetut kuvat, Aarnio sanoo.

Turun Ursan yleisölle suunnatut tähtinäytökset pidetään Iso-Heikkilän tähtitornissa (Pohjantähdentie 7) perjantai-iltoina 23.10.2015–25.3.2016 selkeällä säällä kello 19–21. Tähtinäytöksissä peritään pääsymaksu, joka on aikuisilta viisi euroa, opiskelijoilta ja lapsilta kolme euroa.

TS

FAKTA

Tähtinäytöksiä jo vuodesta 1924

Turun Ursa perustettiin vuonna 1928 ja on siten yksi Suomen vanhimpia tähtiharrastusyhdistyksiä. Yhdistyksen perustaminen oli kuitenkin vain yksi virstanpylväs Turun tähtiharrastustoiminnassa. Yleisölle suunnatut tähtinäytökset nimittäin aloitettiin Turussa jo vuonna 1924, jolloin taivaankappaleita näytettiin asiasta kiinnostuneille yliopiston pihalla.

Vuoden 1925 syksyllä Iso-Heikkilän pellolle valmistui yliopiston tähtitorni. 1921 oli Helsinkiin perustettu valtakunnallinen tähtiharrastusyhdistys Ursa, jonka alaisuuteen perustettiin vuonna 1926 Turun osasto, joka pari vuotta myöhemmin erkani Ursasta omaksi yhdistyksekseen.

Yliopisto rakennutti kuitenkin läheisen mäen päälle uuden tähtitornin, joka valmistui syksyksi 1937. Vuonna 1941 rakennusta laajennettiin ja siihen rakennettiin toinen kupu. Tässä muodossa Iso-Heikkilän tähtitorni on käytössä edelleenkin.

Yliopiston observatorion muutettua Tuorlaan Iso-Heikkilän tähtitorni on ollut ainoastaan harrastuskäytössä.

Lähde: http://www.ursa.fi/yhd/TurunUrsa/

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.