Uuden yhteistyösopimuksen toivotaan tuovan Turkuun kalliita tutkimuslaitteita

Åbo Akademin jatko-opiskelija Kimmo Isoniemi tutkii hiiren munuaisen tuottamaa proteiinia uudella älymikroskoopilla. Laitteen näytölle ilmestyy myös kolmiulotteinen kuva, jota voi katsoa punavihreillä laseilla.
Åbo Akademin jatko-opiskelija Kimmo Isoniemi tutkii hiiren munuaisen tuottamaa proteiinia uudella älymikroskoopilla. Laitteen näytölle ilmestyy myös kolmiulotteinen kuva, jota voi katsoa punavihreillä laseilla.
Turun Sanomat
ANNA KUUSELA

Turun biokuvantamisen kehittämiseen satsataan uudessa yhteistyösopimuksessa. Sopimus allekirjoitettiin keskiviikkona Turun Bio Cityssä. Yhteistyön toivotaan muun muassa tuovan Turkuun uusia, kalliita tutkimuslaitteita. Sopimuksen allekirjoittivat Turun yliopiston, Åbo Akademin, Varsinais-Suomen liiton, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ja Turku Science Parkin edustajat.

Sopimuksessa ei mainita konkreettisia laitehankintoja, mutta niitä on jo listattu opetusministeriölle.

Biokuvantaminen tarkoittaa lukuisia eri tutkimusmenetelmiä, joilla voidaan kuvata molekyylejä, soluja, kudoksia tai eläviä eläimiä ja ihmisiä. Kuvauksiin tarvittavat laitteet maksavat miljoonia euroja.

Turun PET-keskuksen johtaja Juhani Knuuti kertoo, että ministeriöltä toivotaan rahaa kahteen uuteen laitteeseen: PET-CT-laitteeseen sekä magneettikuvauslaitteeseen. Niitä käytetään ihmisten tutkimiseen.

– Sairaanhoitopiiriltä on jo puoliosuus, Knuuti kertoo rahoituksesta.

Ministeriön kanta rahoitukseen ratkeaa syksyn neuvotteluissa.

Knuutin mukaan taloudellinen taantuma ei ole lamaannuttanut biokuvantamisen alan tutkimustyötä eikä laitehankintoja. Hän kertoo, että taantuman aikaan monet teollisuusyritykset keskittyvät tuotekehitykseen ja tutkimukseen.

– Meillä on enemmän teollisuusasiakkaita kuin koskaan.

Åbo Akademi sai noin kuukausi sitten käyttöönsä puoli miljoonaa euroa maksaneen älymikroskoopin, jonka hankinnasta päätettiin jo puolitoista vuotta sitten. Pesämuna laitehankintaan saatiin Åbo Akademin säätiöltä.

Solubiologian professori John Eriksson Åbo Akademista kertoo, että asennus kesti kuukausia. Vastaavia älymikroskooppeja on käytössä Euroopassa vain muutamia.

– Laitteella voidaan seurata solun sisäisiä tapahtumia elävissä soluissa, Eriksson kertoo.

Eriksson toivoo, että jatkossa myös muut säätiöt osallistuvat biokuvantamisen tutkimuksen ja laitteiden rahoitukseen.