Maataloudestakin löytyy mahdollisuuksia tehokkaalle yhteistyölle

Kymmenien tilojen jurtit ylös kahdella koneella

Esa Stenroosin työmaa on lähes kuin lentokapteenin. Automaattiohjaus pitää koneen sentilleen oikealla ajouralla. Itsekin viljelevä Stenroos on toiminut koneyhtymän konekuljettajana alusta asti.
Esa Stenroosin työmaa on lähes kuin lentokapteenin. Automaattiohjaus pitää koneen sentilleen oikealla ajouralla. Itsekin viljelevä Stenroos on toiminut koneyhtymän konekuljettajana alusta asti.

Turun Sanomat, Mynämäki

JORMA PIHLAVA

Kymmenillä lounaissuomalaisilla sokerijuurikastiloilla on jo kymmenen vuotta nostettu jurtit yhteisillä koneilla. Kalannissa 1999 perustetussa Kone-Vakka Oy:ssä on enimmillään ollut yli 80 viljelijäosakasta, nyt heitä on 60.

– Viljelypinta-ala on pienentynyt. Osakkailla on juurikasta on noin 700 hehtaarilla, kun enimmillään nostettavaa oli 1 200–1 300 hehtaaria, Seppo Bogel kertoo.

Bogel on toinen yhtymän konevastaavista. Itsekin sokerijuurikasta viljelevä lemulainen on ollut mukana alusta asti.

– Olen tavallaan juoksupoika, jolle kuljettajat voivat ongelman tullen soittaa mihin aikaan tahansa.

Nostokoneita yhtymällä oli kovimman viljelyn aikaan neljä, nyt nostourakasta suoriudutaan kahdella tehokoneella. Nelisen viikkoa kestävän nostokauden ajan koneet hyrräävät pelloilla vuorokauden ympäri. Koneilla ajetaan rahtiajoa muillekin kuin osakkaille kysynnän mukaan.

Tekniikkaa ja tehoa
kuin suihkukoneessa

Koneista uudempi on ollut käytössä vasta viikon päivät. Lisävarusteineen noin 350 000 euroa maksanut Holmer on tekniikaltaan ja varusteiltaan lentokonetasoa monitoreineen ja näyttöruutuineen.

Ohjaamossa on hiljaisempaa kuin useimmissa henkilöautoissa. Kun ohjaus ja nopeus säätyvät automaattisesti, voi kuljettaja enimmän ajan vain seurata tilannetta, kunhan huolehtii käännöksistä pellon päässä ja 28 kuution häkkiin kertyvän juurikaslastin purkamisesta.

Kolmen metrin levyinen nostokone painaa ilman juurikaslastia noin 26 tonnia. Moottorissa on väkevyyttä 480 hevosvoiman verran.

Esa Stenroos ohjaa tiistaiaamuna tuliterän koneen Mynämäen Tarvaisiin Veli-Pekka Eevan juurikasmaille. Nostettavaa on vähän yli 20 hehtaaria, useassa eri lohkossa.

Kuutta kylvöriviä kerrallaan nostavalla koneella syntyy tulosta. Hyvissä olosuhteissa puhdasta tulee reilusti toista hehtaaria tunnissa. Perinteisellä traktorivetoisella yksirivikoneella joutuu tekemään pitkän päivän, jos ottaa urakakseen kaksi peltohehtaaria.

Tehokas kone etenee erikoisen näköisesti, vinossa kuin ajokoira juoksussaan. Vaikutelma johtuu siitä, että jättimäiset pyörät kulkevat jokainen omaa linjaansa, minkä vuoksi pelto jää koneen jäljiltä tasaiseksi kuin lentokenttä. Naatit kone silppuaa ja jyrää alleen.

Ensimmäinen lohko, 1,8 hehtaaria, on käsitelty puolessatoista tunnissa.

Isäntä harmittelee leikillään, että ensimmäisenä nostettiin huonotuottoisin viljelmä.

– Minulla on pari lohkoa, joilta tulee varmasti 60 tonnia hehtaarilta. Ennätyssatovuonna 2007 kaikkien lohkojen keskiarvo oli yli 54 tonnia.

Koko maan keskisato oli ennätysvuonna 42 tonnia hehtaarilta.

Yhteistyö tuo
isot ajansäästöt

Veli-Pekka Eeva kertoo liittyneensä koneyhtymään heti ensimmäisenä vuonna.

Suuri syy oli ajankäyttö. Hän sanoo lisänneensä tuolloin tilansa peltoalaa reippaasti ja havainneensa, ettei aika enää riitä kaikkeen. Kun kimppakone ammattikuljettajineen huolehtii juurikkaannostosta, voi isäntä itse vaikkapa aloittaa kyntötyöt.

Myös Seppo Bogel pitää ajansäästöä koneyhtymän tärkeimpänä hyötynä.

– Se on ihan taivaallinen hyöty. Voi tehdä jotain muuta senkin ajan kun kone on pellolla. Itselleni juurikkaannosto on aina tuntunut vaikealta – tiedä sitten johtuuko minusta vai maan laadusta –, mutta nyt voi vaikka mennä illalla petiin ja aamulla peltolohkon juurikkaat ovat aumassa.

Bogel on havainnut viljelijöiden yhteistyön lisääntyneen muuallakin.

– Yhteiset puimurit ovat alkaneet yleistyä, kuivurit myös. Yhteistyötä on varmasti varaa lisätä edelleenkin. Miksei tehtäisi yhteisvoimin kaikkia töitä kylvöistä lähtien? Vaikka tulot tuskin lisääntyvätkään, niin jää aikaa muuhun.

Veli-Pekka Eeva (vas.) ja Seppo Bogel kiittävät koneyhtymän säästävän etenkin viljelijän aikaa. Kun tehokas kone nostaa juurikkaat, voi isäntä vaikka aloittaa saman pellon kyntötyöt.
Veli-Pekka Eeva (vas.) ja Seppo Bogel kiittävät koneyhtymän säästävän etenkin viljelijän aikaa. Kun tehokas kone nostaa juurikkaat, voi isäntä vaikka aloittaa saman pellon kyntötyöt.