Suolapulssi ei tuo vielä sinilevää Saaristomerelle

Suomalaistutkijat lähtevät Siperian merialueille mittaamaan kasvihuonekaasupitoisuuksia.TS Arkisto/Mikael Rydenfelt.
Suomalaistutkijat lähtevät Siperian merialueille mittaamaan kasvihuonekaasupitoisuuksia.TS Arkisto/Mikael Rydenfelt.

Loppuvuodesta Tanskan salmien kautta Itämereen työntynyt suolainen vesi työntää edellään hapetonta ja ravinteikasta vettä, jolla sinilevät juhlivat.

Vielä ensi kesäksi nämä ylimääräiset sinileväesiintymät eivät Suomen vesialueille ehdi, mutta kesästä 2016 saattaa tulla sitäkin leväisempi.

Johtava tutkija Kai Myrberg Suomen ympäristökeskuksen (Syke) merikeskuksesta sanoo, että Itämereen suurella voimalla virrannut suolainen vesi on edennyt kahdessa kuukaudessa noin 200 kilometriä.

Suolapulssin kulkema matka on pidempi kuin mitä tutkijat olettivat. Se tarkoittaa yli kolmen kilometrin päivävauhtia, joka on Itämeren virtausnopeuksissakin melkoinen.

– Suolainen vesi on lähtenyt Arkonan altaasta Bornholmin altaaseen. Se lähestyy juuri nyt Stolpen kanavaa pitkin Gotlannin itäistä allasta, jonne alkaa työntyä kevään korvilla.

Suolainen vesi työntää tieltään hapetonta pohjavettä, joka sisältää runsaasti levien ravinteikseen käyttämää fosforia.

– Uskoisin, että kesällä 2016 vanha, hapeton vesi on tullut Suomenlahdelle. Saaristomereen se ei pääse samalla tavalla, siellä on niin matalia salmia ja merenlahtia, joista on vain kapea yhteys Suomenlahteen. Levälautat ajelehtivat kuitenkin tuulten mukana mihin tahansa.

TS–JONNA LANKINEN

LUE KOKO JUTTU TORSTAIN TURUN SANOMISTA TAI DIGILEHDESTÄ