Palomiehet ottivat lauantaina mittaa autoista Paimiossa. Nykyautojen purkaminen onnettomuuspaikalla vaatii nimittäin pelastustyöntekijöiltä aivan uudenlaista osaamista; niiden turvapalkit ja rakenteet kestävät kovankin törmäyksen, mutta pahasti loukkaantuneita uhreja ei enää saada pois autosta perinteisin keinoin.
– Se, mitä on peruskursseilla opittu, ei enää riitä, sanoi Paimion vapaapalokunnan päällikköPasi Tauriainen.
Päivittääkseen taitojaan Paimion ja Sauvon vapaapalokunnat järjestivät koulutuksen, jossa paneuduttiin uusien autojen teknologian (NCT) tuomiin haasteisiin. Sen veti Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen vuoromestari Mikko Saastamoinen, joka on kuluneen vuoden ajan kiertänyt ympäri Suomea kertomassa uudenlaisista ja vaihtoehtoisista menetelmistä liikennevälinepelastamisessa.
Kenttäharjoitus sujui osin mielikuvituksen varassa. Uusia autoja ei Suomessa harjoittelukappaleiksi saa, joten avattavat olivat vanhoja kolariautoja.
– Meitä on muutama suomalainen päässyt Saksassa, pelastusalan kansainvälisillä messuilla hajottamaan uusia, suoraan tehtaalta tulleita autoja. Niitä oppeja tässä nyt yritetään levittää, Saastamoinen kertoi.
Olennaista harjoituksessa oli purkaa auto niin, että siitä ei aiheudu vaaraa pelastajille eikä uhreille.
Riskipaikkoja ovat muun muassa turvatyynyt. Laukeamattomat tyynyt voivat pamahtaa auttajien tai autettavan silmille, minkä lisäksi niiden kaasupullot saattavat purkutilanteessa räjähtää. Nykyautossa voi olla jopa kymmenkunta turvatyynyä ja niiden patruunat missä vain auton rakenteissa.
– Käsityötä on entistä enemmän. Verhoiluja pitää repiä auki, että tiedetään, mistä voi leikata, Saastamoinen opasti.
Myös autojen entistä kestävämpi rakenne aiheuttaa haasteita. Järeät, hydrauliset saksetkaan eivät pure erikoisvahvaan teräkseen, vaikka leikkurien ja levittimien voimaa on lisätty. Ainoaksi vaihtoehdoksi jää etsiä toinen leikkauskohta tai vaihtaa työtapaa.
Sähkö- ja hybridiautojen korkeajännitteiset sähköjärjestelmät sekä vaihtoehtoiset polttoaineet kuten maakaasu tuovat omat ongelmansa pelastustoimiin kolaripaikoilla.
– Iso apu olisivat autojen pelastuskortit, mutta ne pitäisi saada pakollisiksi joka autoon ja mieluiten jo tehtaalla. Niistä selviäisi, mistä kohdista auton ovet tai katto voidaan avata turvallisesti ja mitä kohtia kannattaa välttää, Tauriainen tuumi.
TS
