Perhoset

Kemiönsaarella elää harvinainen kalliosinisiipi – perhosen elinympäristö eristetään peuroilta

Charlotta Berlin
Rauhoitettu kallionsinisiipi esiintyy useimmiten kuivilla kalliokedoilla ja etelän tai lounaan suuntaisilla rinteillä.
Rauhoitettu kallionsinisiipi esiintyy useimmiten kuivilla kalliokedoilla ja etelän tai lounaan suuntaisilla rinteillä.

Kemiönsaaren Ansvedjassa aidataan noin puolen hehtaarin alue rauhoitetun päiväperhosen, kalliosinisiiven, elinympäristön turvaamiseksi. Jo aiemmin alueelta on poistettu vesakkoa ja oksia. Ely-keskus pyrkii aidoituksella estämään peuraeläinten liikkumisen alueella, jossa kasvaa peurojen suosimaa ja perhosen toukkien ravintokasvina toimivaa maksaruohoa.

Noin 2,5 senttimetrin mittainen perhonen esiintyy useimmiten kuivilla kalliokedoilla ja etelän tai lounaan suuntaisilla rinteillä. Perhonen laskee munansa maksaruohon lehdille ja toukka käyttää maksaruohoa isäntäkasvina.

– Peurat pitävät maksaruohosta ja sen seurauksena kalliosinisiipi on uhattu. Maksaruoho ei pysty kasvamaan varjossa, joten umpeen kasvaminen on toinen uhka kalliosinisiiville, sanoo Varsinais-Suomen Ely-keskuksen suunnittelija Charlotta Berlin tiedotteessa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Viimeisten neljänkymmenen vuoden aikana kalliosinisiiven populaatio on Suomessa radikaalisesti laskenut. Suomessa havainnoidaan vain kymmenkunta kalliosinisiipeä vuodessa ja esiintymät ovat laskeneet huomattavasti. Kalliosinisiipi rauhoitettiin suomessa 1989 ja on yksi suomen neljästä rauhoitetusta sinisiivestä. Perhonen kuuluu kansainvälisiin vastuulajeihin ja perhosen elinympäristön tuhoaminen on kielletty.

– Haluamme että kalliosinisiipi löytyy myös tulevaisuudessa Pohjois-Euroopasta. Nämä käytännön toimenpiteet ovat pieni osa suuremmasta kokonaisuudesta biologisen monimuotoisuuden suojaamiseksi, täydentää Berlin.

Niin kuin perhosen nimi kertoo sen siipien yläpinnat ovat siniset ja alapinnat ovat vaaleampia. Perhonen on aktiivinen päivisin, mutta vain lyhyitä hetkiä. Aurinkoisen päivänä touko-kesäkuussa on pienellä onnella mahdollista nähdä lentävä kalliosinisiipi. Perhonen elää ainoastaan pari viikkoa. Kalliosinisiipi leviää ainoastaan lentämällä, mutta kykenee ainoastaan lyhyisiin siirtymisiin ja uusia populaatioita syntyy harvoin.

Maa-alueen, missä kalliosinisiipeä Kemiönsaarella esiintyy, omistaa Söderlångvikin kartano.

– On jännittävää, että kalliosinisiipi on löytynyt juuri täältä. Mielellämme olemme mukana tässä tärkeässä työssä ja toivomme, että perhosilla on toimenpiteiden jälkeen paremmat elinolosuhteet, sanoo Söderlångvikin kartanon metsävastaava Siv Vesterlund-Karlsson.

Korjattu 11.10.2021 kello 19.50: Korjattu kirjoitusasu kallionsinisiivestä kalliosinisiiveksi.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.