Mielenterveys

Psykiatriset häiriöt teini-iässä yhteydessä syrjäytymiseen – turkulaistutkimus osoitti mielenterveyshoidon ja kuntoutuksen tärkeyden

Riitta Salmi
Tutkijoiden mukaan tulokset korostavat mielenterveyshäiriöiden hoidon ja kuntoutuksen merkitystä nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä. Kuvituskuva.
Tutkijoiden mukaan tulokset korostavat mielenterveyshäiriöiden hoidon ja kuntoutuksen merkitystä nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä. Kuvituskuva.

Mielenterveysdiagnoosin saaneet nuoret ovat usein työelämän ja opiskelun ulkopuolella nuorina aikuisina, selviää Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksessa toteutetusta tutkimuksesta. Tutkimuksen perusteella tämä koski erityisesti nuoria, joilla on todettu autismikirjon häiriö tai psykoosi.

INVEST-hankkeeseen liittyvässä tutkimuksessa seurattiin kaikkia Suomessa vuonna 1987 syntyneitä henkilöitä. Psykiatrisen diagnoosin saaneista nuorista vajaa yksitoista prosenttia oli koulutuksen ja työelämän ulkopuolella vähintään viisi vuotta varhaisaikuisuudessa. Muilla nuorilla vastaava osuus oli vajaa kolme prosenttia.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tutkijoiden mukaan tulokset korostavat mielenterveyshäiriöiden hoidon ja kuntoutuksen merkitystä nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä.

– Jotta nuorten syrjäytymistä voidaan ehkäistä, nuorten mielenterveyshäiriöiden hoito ja kuntoutus vaativat nykyistä enemmän resursseja ja näyttöön perustuvia hoitoja ja kuntoutusta on kehitettävä, toteaa tiedotteessa nuorisopsykiatrian erikoislääkäri ja tohtorikoulutettava Ida Ringbom lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta.

Huolestuttavia tulokset ovat sen vuoksi, että ne tuovat esiin mielenterveyshäiriöiden yhteyden pitkäaikaiseen syrjään jäämiseen koulutuksesta ja työelämästä. Yhteys oli erityisen vahva teineillä, jotka eivät olleet saaneet toisen asteen opintojansa loppuun ja jolla oli diagnosoitu häiriö. Melkein puolet näistä teineistä, jotka olivat sairastaneet psykoosin, ja melkein kolme neljäsosaa teineistä, joilla oli autismikirjon häiriö, olivat varhaisessa aikuisuudessa pitkäaikaisesti opiskelun ja työelämän ulkopuolella.

– Ammatillinen kuntoutus sekä tiivis yhteistyö psykiatrian ja sosiaalipalveluiden välillä ovat tärkeitä, jotta mielenterveysongelmista kärsivät nuoret pääsevät työmarkkinoille. Nuoret, joilla ei ole toisen asteen opintoja loppuun suoritettuna, tarvitsevat kohdennettua tukea, koska heidän riskinsä syrjäytymiselle on erityisen iso, toteaa tutkimusta johtanut apulaisprofessori David Gyllenberg.

Tutkimus on toteutettu lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksessa osana eriarvoistumisen, interventioiden ja hyvinvointiyhteiskunnan tutkimuksen lippulaivahanketta INVESTiä. INVEST on Turun yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteinen, Suomen Akatemian rahoittama hanke.

Tutkimus julkaistiin 5. lokakuuta British Journal of Psychiatry -lehdessä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.