Tutkimus

Vanhemmista sisaruksista, erityisesti isosiskoista on iloa koko elämäksi – ainakin norsunpoikasille

Virpi Lummaa
Tutkimuksen mukaan vanhempien sisarusten kanssa varttuminen paransi selvästi aasiannorsunpoikasten pitkäaikaista selviytymistä verrattuna niihin, joilla sisaruksia ei ollut.
Tutkimuksen mukaan vanhempien sisarusten kanssa varttuminen paransi selvästi aasiannorsunpoikasten pitkäaikaista selviytymistä verrattuna niihin, joilla sisaruksia ei ollut.

Myanmarin aasiannorsuilla tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että poikaset hyötyvät enemmän isosiskoista kuin isoveljistä. Tutkimuksen tulokset on julkaistu British Ecological Societyn Journal of Animal Ecology -lehdessä.

Turun yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan aasiannorsun sisarusten olemassaolo vaikuttaa nuorempien jälkeläisten menestymiseen poikasvaiheesta aikuisuuteen asti. Vanhempien sisarusten kanssa varttuminen paransi selvästi poikasten pitkäaikaista selviytymistä verrattuna niihin, joilla sisaruksia ei ollut. Sisarten vaikutus oli suurempi kuin veljien.

Isosiskojensa kanssa varttuneet naarasnorsut elivät pidempään ja aloittivat lisääntymisen kahta vuotta aiemmin kuin isoveljiensä kanssa kasvaneet. Varhainen lisääntymisen aloittaminen on yhteydessä suurempaan jälkeläisten kokonaismäärään yksilön elinaikana.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Sen sijaan vanhempien siskojensa kanssa varttuneet urosnorsut elivät lyhyemmän aikaa, mutta ne kasvoivat suuremmiksi kuin vanhempien veljien kanssa kasvaneet urokset. Tutkimuksen mukaan tämä vaikutus voidaan ymmärtää "elä täysillä, kuole nuorena" -strategiana, jossa varhaisiän voimakas fyysinen kasvu voi laskea elossapysymisen todennäköisyyttä aikuisiällä.

– Tutkimus vahvistaa, että sisarussuhteet ovat yksilön elämää muokkaava tekijä, erityisesti sosiaalisilla lajeilla kuten norsuilla, joilla lauman yhteistyö on välttämätöntä sen jäsenten kasvun, kehittymisen, selviytymisen ja lisääntymismenestyksen kannalta, tutkijatohtori Vérane Berger Turun yliopistosta sanoo tiedotteessa.

Sisarusten merkitystä pitkäikäisten eläinlajien yksilöiden myöhempään menestymiseen ei ole aiemmin juuri tutkittu, sillä pitkän aikavälin vaikutusten seuraaminen koko niiden elinkaaren aikana on näillä lajeilla haasteellista.

Turun yliopistossa tutkittiin Myanmarin metsätyönorsuja, joiden elinkierrosta ja terveydestä on olemassa tarkat tiedot koko elinajalta.

Työnorsuja käytetään päiväsaikaan metsätöissä tukkien kuljetukseen. Yöt ne viettävät vapaina metsissä ja voivat olla vuorovaikutuksessa tai pariutua sekä villien että kesyjen norsujen kanssa. Poikaset viettävät emonsa kanssa viisi ensimmäistä vuotta, minkä jälkeen ne kesytetään.

– Koska tutkitut norsut elävät luontaisessa elinympäristössään, niillä on monia yhtäläisyyksiä luonnonvaraisten norsujen kanssa, kuten luonnollinen ravinnonhankinta ja vapaa lisääntyminen. Vaikka erojakin on, kuten se, että luonnossa perheryhmät ovat luultavasti suurempia, voidaan olettaa, että havainnot soveltuvat yhtä lailla luonnonvaraisiin norsuihin. Mutta lisätutkimusta aiheesta tarvitaan, dosentti Mirkka Lahdenperä kertoo.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tutkijat käyttivät laajaa, monta sukupolvea käsittävää aineistoa tarkastellakseen sukupuolen ja vanhempien sisarusten läsnäolon vaikutusta norsunpoikasen painoon, lisääntymiseen ja elossapysyvyyteen. Tietokanta sisälsi tarkat tiedot 1945–2018 syntyneistä 2 344 norsuyksilöstä.

Koska kyseessä oli korrelaatiotutkimus, muiden ulkoisten tekijöiden vaikutusta, kuten emon hoivan laatua, norsujen työmäärää ja käsittelytapoja, ei kuitenkaan voida sulkea pois.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.