Lintuinfluenssa

Luontoon lasketuissa fasaaneissa todettu lintuinfluenssaa Salossa – tautitapauksia Suomessa tänä vuonna ennätysmäärä

Kirsi-Maarit Venetpalo

Salossa luontoon riistalinnuiksi lasketuissa fasaaneissa on todettu linnuille korkeaa kuolleisuutta aiheuttavaa H5N1-tyypin lintuinfluenssaa. Linnut, joista tauti tänään lauantaina todettiin, olivat kuolleita.

Alueen runsaan fasaanimäärän vuoksi Ruokavirasto on perustanut alueelle tartuntavyöhykkeen taudin leviämisen estämiseksi. Vyöhyke ulottuu taudin esiintymispaikan ympäriltä eli Salon ytimestä kymmenen kilometrin säteelle.

Vyöhykkeellä on kielletty muun muassa siipikarjan ja muiden lintujen siirrot sekä asetettu vaatimuksia lintujen pitopaikkojen suojaamiseksi tartunnalta. Lounais-Suomen aluehallintovirasto on yhteydessä jokaiseen alueelle rekisteröityyn lintujen pitopaikkaan ja antaa asiasta tarkemmat ohjeet. Lintujen metsästys vyöhykkeellä on kielletty.

Lounais-Suomen aluehallintoviraston läänineläinlääkäri Jani Soini kertoo, että tilanne Salossa on linnuille vakava.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Laboratoriossa niitä tutkittiin nyt viisi, mutta niitä kuolee koko ajan.

Linnut, joilla tauti on todettu, ovat tarhattuja villieläimiä, joita lasketaan metsästykseen ja joiden munat ovat tulleet Euroopasta. Soini kuitenkin korostaa, että munien kotimaalla ei ole merkitystä.

– Itämisaika on niin lyhyt, ettei ole merkitystä, mistä ne ovat tulleet. Luonnosta se tauti on hypännyt, Soini sanoo.

Jo elokuussa uutisoitiin, että Suomessa lintuinfluenssatapauksia on todettu tänä vuonna enemmän kuin koskaan aiemmin. Tapauksia on todettu tänä vuonna jo 54 eri puolilla Suomea.

Varsinais-Suomessa tavattiin elokuussa H5N8-tyypin tartuntoja harmaalokeilta Turussa ja laulujoutsenelta Paraisilla. Heinäkuussa Kemiönsaaressa saman virustyypin tartuntoja oli harmaalokilla ja merikotkalla. Toukokuussa tauti todettiin kanadanhanhella Salossa.

Aluehallintoviraston Soini kertoo, että molempia on todettu ympäri Eurooppaa.

– Niitä on tavattu vähän vaihdellen. Molemmat ovat korkeapatogeenisiä ja tappavia.

Luonnonvaraisten lintujen syysmuuton käynnistyminen lisää lintuinfluenssan leviämisriskiä myös muualla Suomessa, Ruokavirasto muistuttaa. Lintuinfluenssa leviää herkästi luonnonvaraisista linnuista siipikarjaan ja muihin lintuihin, jos linnut ovat kontaktissa keskenään.

Ruokavirasto kehottaa tehostamaan siipikarjatilojen ja muiden lintujen pitopaikkojen tautisuojausta koko maassa. Siipikarja ja kaikki kotieläiminä pidettävät linnut tulisi suojata kosketukselta luonnonvaraisiin lintuihin. Ruokavirasto ei suosittele luonnonvaraisten sairaiden tai loukkaantuneiden lintujen hoitoon ottamista sellaisiin paikkoihin, joissa on kotieläimenä pidettäviä lintuja.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Korkeapatogeenisen lintuinfluenssan leviäminen siipikarjan pitopaikkoihin aiheuttaisi suuria taloudellisia tappioita muun muassa siksi, että kaikki tartuntapitopaikan linnut joudutaan lopettamaan.

Lintuinfluenssan itämisaika on yleensä 3–5 vuorokautta. Tyypillisiä oireita ovat apaattisuus, ruokahaluttomuus, muninnan lasku, pään alueen turvotus ja jopa korkea kuolleisuus. Myös hengitystieoireita ja ripulia saattaa esiintyä. Joissakin tapauksissa havaitaan keskushermosto-oireita kuten asentovirheitä ja epänormaaleja liikkeitä.

Taudin eteneminen voi olla erittäin nopeaa, jolloin oireita ei välttämättä ehdi havaita ennen lintujen menehtymistä. Linnuista vastaavan hoitajan tulee välittömästi ilmoittaa mahdollisista lintuinfluenssan oireista alueensa kunnaneläinlääkärille.

Myös luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemista on ilmoitettava viipymättä kunnaneläinlääkärille tai läänineläinlääkärille, joka huolehtii näytteenotosta. Lisäksi kuolleena löytyneistä, yksittäisistä isoista petolinnuista on hyvä ilmoittaa kunnaneläinlääkärille. Muut yksittäiset kuolleena löydetyt linnut voi hävittää sekajätteenä. Lintuihin ei tule koskea paljain käsin.

Lintuinfluenssavirukset tarttuvat huonosti ihmiseen, ja tartunta vaatii yleensä läheisen kontaktin sairastuneeseen villilintuun, siipikarjaan tai niiden eritteisiin.

Suomessa lintuinfluenssaa todettiin ensimmäisen kerran marraskuun lopulla 2016, kun korkeapatogeeninen H5N8-tyypin lintuinfluenssa todettiin Ahvenanmaalta kuolleena löytyneistä tukkasotkista.

Lue myös:

Lintuinfluenssaa todettu Kemiönsaaressa ja Salossa – tapauksia tänä vuonna Suomessa enemmän kuin koskaan

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Suomesta löytyi fasaaneista Euroopassa levinnyttä lintuinfluenssaa

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.