Hiilineutraalius

Topinpuiston antureilla varustetuista betonikasoista tutkitaan hiilensidontaominaisuuksia

LSJH
Betonimurskeen karbonatisaatiotutkimuksen koekasojen ja antureiden asennusta Topinojalla.
Betonimurskeen karbonatisaatiotutkimuksen koekasojen ja antureiden asennusta Topinojalla.

Turun Topinpuiston kiertotalouskeskuksessa tutkitaan betonin kykyä sitoa ilmasta hiilidioksidia. Pilottitutkimuksen tavoitteena on tuottaa arvokasta tietoa, jonka avulla kierrätysbetonimurskeen hiilensidontaominaisuuksia voidaan optimoida ja hyödyntää entistä paremmin. Betonin hiiltä ilmakehästä sitova ominaisuus, eli karbonatisoituminen tasapainottaa betonin valmistuksesta ja betonirakentamisesta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä.

Betonin valmistamisesta ja betonirakentamisesta syntyy hiilidioksidipäästöjä. Päästöjä tasapainottaa se, että betoni on myös hiilinielu. Betoninen rakennuskanta sitoo jatkuvasti hiilidioksidia siltä osin, kun se on kosketuksissa ilmaan. Ilman hiilidioksidi reagoi betonin sisältämän kalsiumhydroksidin kanssa ja sitoutuu näin pysyvästi betoniin. Reaktiota kutsutaan karbonatisoitumiseksi. Topinpuiston pilottitutkimuksessa tutkitaan rakennuksista puretun betonimurskeen karbonatisoitumisprosessia.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Jonkin verran laskennallista tutkimusta globaalilla tasolla löytyy, mutta kierrätysnäkökulmasta betonin karbonatisoitumista on tutkittu hyvin vähän, kertoo betoniteollisuuden maanlaajuisen ilmastohankekokainaisuuteen kuuluvan Co2ncrete Solution -hankkeen projektipäällikkö Tommi Kekkonen tiedotteessa.

Topinpuiston kiertotalouskeskus on otollinen paikka pilottitutkimukselle, sillä alueelta on löytynyt tutkimushankkeen sijoituspaikan ja infran lisäksi tutkimusmateriaali. Betonimurskeen toimittaa Topinojan jätekeskuksen naapurissa toimiva yritysjätteen vastaanottaja Ekopartnerit. Lisäksi yhteistyötahojen tavoitteet pilottitutkimukselle kohtaavat.

– Haluamme edistää kiertotalouden tuotteiden tehokasta hyötykäyttöä sekä omia ja Turun kaupungin ilmastotavoitteita uusilla vähähiilisillä tai hiiltä sitovilla ratkaisuilla. LSJH ja koko Topinpuiston verkosto haluaa jatkossakin olla hyvä pilotointialusta uusille kiertotalouden ratkaisuille, kertoo projektisuunnittelija Lassi Leinonen LSJH:lta.

Topinojan kentälle on tuotu 160 tonnia betonimurskaa neljään kasaan. Kasojen sisällä on antureita, jotka mittaavat vallitsevia olosuhteita murskekasan sisällä. Betoninäytteistä mitataan vuoden mittausjakson jälkeen karbonatisoitumisen syvyys ja sitoutuneen hiilen määrä. Kerätyn tiedon perusteella voidaan mallintaa isompien murskemassojen käyttäytymistä, jolloin voidaan suorittaa laskelmia betonimurskeen hiilensidontaominaisuuksien tehosta ja hyödyistä eri käyttökohteissa.

– Joskus tulee se hetki vastaan, että betonirakennus on pakko purkaa. Silloin se saatetaan tähän murskemuotoon, joka on mainio ja paljon käytetty kierrätysmateriaali maanrakentamisessa. Kuten betonirakennukset, kierrätysbetonimurske sitoo itsestään hiiltä joka tapauksessa. Lisäksi murskeessa on ehjään betonirakennukseen verrattuna runsaasti enemmän karbonatisoitumatonta pinta-alaa. Nyt otetaan selvää, voiko karbonatisoitumista jouduttaa, tehostaa ja optimoida. Näin saataisiin betonisesta hiilinielusta maksimaaliset tehot irti. Samalla kompensoitaisiin betonirakentamisesta ja betonin valmistuksesta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä, Kekkonen kuvailee.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Koekasat antureineen ovat paikoillaan Topinpuistossa noin vuoden.

Tutkimuksen toteuttavat Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Betoniteollisuus ry yhteistyössä Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) ja Ekopartnereiden kanssa. Topinpuiston pilottitutkimus on osa Euroopan Unionin Life-ohjelman tukemaa, maanlaajuista CANEMURE-ilmastohanketta.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.