Vyörymät

Selvitys: Paimion maanvyörymä johtui runsaista sateista ja jyrkästä penkereestä

Jouni Niskakoski
Alustavan selvityksen mukaan merkittävä tekijä vyöryn syntymiseen on kovalla pohjalla oleva jyrkkä penger, joka on vettyessään sortunut kiilamaisen savikerroksen päälle ja aiheuttanut maanvyöryn.
Alustavan selvityksen mukaan merkittävä tekijä vyöryn syntymiseen on kovalla pohjalla oleva jyrkkä penger, joka on vettyessään sortunut kiilamaisen savikerroksen päälle ja aiheuttanut maanvyöryn.

NCC:n kiviainesalueella Paimion Tammisillassa syyskuun alussa tapahtuneen maanvyörymän syiden selvittäminen on yhtiön mukaan lähes valmis. Alueen reunalle kovalle pohjalle läjitetty maa-aines on yhtiön tiedotteen mukaan lähtenyt epäsuotuisissa olosuhteissa vyörymään.

Geotekniikkaan erikoistuneen SM Maanpää Oy:n alustavan selvityksen mukaan merkittävä tekijä vyöryn syntymiseen on kovalla pohjalla oleva jyrkkä penger, joka on vettyessään sortunut kiilamaisen savikerroksen päälle ja aiheuttanut maanvyöryn.

– Penger on rakennettu kovalle ja vakaalle pohjalle, mutta elokuun runsaat sateet ovat tehneet penkereestä oletettua raskaamman ja jyrkkä penger on sortunut ja saanut painollaan Isotalontien jatkeen toisella puolella olevan savimaan liikkeelle, vahvistaa DI Sauli Maanpää tiedotteessa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kiviainesalueella, joka on NCC:n mukaan vyörymäpaikasta yli sadan metrin päässä, on louhittu viimeksi toukokuussa. Yhtiö kertoo, että louhintaan liittyvät räjäytykset eivät ole laukaisseet vyörymää. Alueella tarvitaan vielä lisätutkimuksia.

Liikkuneen savimaan lujuus palautuu noin kuukauden kuluessa vyörymästä, minkä jälkeen korjaustyöt voidaan aloittaa. Yhtiö kertoo tiedottavansa korjauksen työtavasta ja vaiheistuksesta erikseen. Alueella liikkuminen on edelleen turvallisuussyistä kielletty.

Maan vyörymä tapahtui syyskuun ensimmäisen ja toisen päivän välisenä yönä. Maanmassa lähti liikkeelle NCC:n kiviainesalueen reunalta katkaisten sekä Isontalontien jatkeen tielle 110 että Paimion kaupungin vesiputken. Vyörymä nosti myös vieressä olevan pellon pintaa aaltomaisesti. Vyörymän alue on noin 50 metriä leveä ja 150 metriä pitkä.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.