Tutkimus

Turkulaistutkimus: Lapsuusajan muuttaminen voi lisätä nuoren riskiä jättää peruskoulun jälkeinen tutkinto suorittamatta

Tara Jaakkola

Turun yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan lapsen muuttaminen toiselle seutukunnalle lisää koulupudokkuutta eli riskiä, ettei nuori suorita mitään peruskoulun jälkeistä tutkintoa.

Tutkimuksessa selvitettiin lapsuudenaikaisen seutukuntien välillä tapahtuvan muuttamisen vaikutuksia koulupudokkuuteen Suomessa ja Saksassa. Tutkimus tarkasteli löytyykö muuton taustalta muita tekijöitä, kuten vanhempien ero tai työttömyys, ja lisääkö näiden tekijöiden yhteisvaikutus koulupudokkuuden todennäköisyyttä. Lisäksi selvitettiin, pystyvätkö vanhemmat lisääntyneiden resurssien, esimerkiksi suurempien palkkatulojen avulla, pienentämään lastensa koulupudokkuuden riskiä, mikäli muutto johtui taloudellisista syistä.

Havainnot osoittivat, että lapsuuden aikainen muuttaminen lisää koulupudokkuuden riskiä molemmissa maissa. Suomen osalta tämä selittyy pitkälti muilla muuton kanssa yhteydessä olevilla tekijöillä, kuten vanhempien erolla tai työttömyydellä, jotka myös ennustavat suurempaa koulupudokkuuden riskiä. Saksan osalta muut tekijät eivät selittäneet riskiä. Myöskään muuton myötä saadut mahdolliset lisäresurssit eivät näytä vähentävän koulunkäynnin keskeyttämisen riskiä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tutkimuksessa todetaan, että kaiken kaikkiaan lapsuudessaan seutukuntien välillä muuttamaan joutuneet lapset voivat olla haavoittuva ryhmä sukupolvien välisen eriarvoisuuden siirtymisessä.

– Perheiden muuttaessa vanhemmat joutuvat usein aloittamaan sosiaalisten tukiverkostojensa rakentamisen uudelleen ja heillä voi näin ollen olla vähemmän voimavaroja lastensa tukemiseen, akatemiatutkija Elina Kilpi-Jakonen toteaa.

Tämän vuoksi kouluilla tulisi olla tärkeä rooli muuttajien – niin maan sisäisten kuin kansainvälisten maahanmuuttajien – integroimisessa koulujen sosiaalisiin verkostoihin.

Tutkimuksessa hyödynnettiin suomalaista rekisteritietoa ja Saksan kansallista koulutuspaneelitutkimusta.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.