Muistisairaudet

Turun yliopiston ja THL:n tutkimus: Sokerirasituskoe auttaa löytämään korkeammassa muistisairausriskissä olevat

Jari Laurikko
Diabeteksen tiedetään olevan muistisairauksien itsenäinen riskitekijä.  Tuoreen tutkimuksen mukaa korkeampi kahden tunnin glukoosiarvo oli yhteydessä heikompaan suoriutumiseen kymmenen vuotta myöhemmin tehdyssä muistitestissä.
Diabeteksen tiedetään olevan muistisairauksien itsenäinen riskitekijä. Tuoreen tutkimuksen mukaa korkeampi kahden tunnin glukoosiarvo oli yhteydessä heikompaan suoriutumiseen kymmenen vuotta myöhemmin tehdyssä muistitestissä.

Turun yliopiston ja THL:n tutkimuksen mukaan jo diabeteksen esiasteet ennustavat korkeampaa muistisairausriskiä. Tutkimuksessa glukoosi- eli sokerirasituskokeessa mitattu korkeampi kahden tunnin glukoosiarvo ennustaa heikompaa suoriutumista episodista muistia eli tapahtumamuistia mittaavassa testissä kymmenen vuotta myöhemmin. Tapahtumamuistin heikentyminen on ensimmäisiä Alzheimerin taudin oireita.

Tutkimus osoitti, että glukoosirasituskokeessa vuonna 2001–2002 mitattu korkeampi kahden tunnin glukoosiarvo oli yhteydessä heikompaan suoriutumiseen vuonna 2011 tehdyssä muistitestissä, jossa tutkittavien tuli palauttaa mieleen edeltävästi opeteltu sanalista viiveen jälkeen.

– Kahden tunnin glukoosiarvo oli yhteydessä myös kyseisen testituloksen suurempaan heikkenemiseen seurannan aikana. Analyyseissä otettiin huomioon merkittävimpiä tunnettuja muistisairauksien riskitekijöitä kuten ikä, koulutus, kohonnut verenpaine, kohonnut kolesteroli, lihavuus, tyypin 2 diabetes ja tupakointi, kertoo tutkimusartikkelin pääkirjoittaja, tohtorikoulutettava Sini Toppala Turun yliopistosta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Diabeteksen tiedetään olevan muistisairauksien itsenäinen riskitekijä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että jo tyypin 2 diabeteksen esiasteisiin liittyvät tilat kuten lihavuus, metabolinen oireyhtymä ja alentunut insuliiniherkkyys ovat yhteydessä tiedonkäsittelytoimintojen heikkenemiseen ja kohonneeseen muistisairausriskiin. Paastoglukoosi on näitä huonompi riskimittari, eikä se Terveys 2000 -tutkimuksen aiemman raportin mukaan ennustanut muistitoimintojen heikkenemistä.

Kahden tunnin glukoosirasituskoe on terveydenhuollossa käytössä oleva koe, jonka avulla selvitetään, onko tutkittavalla diabetes tai jokin diabeteksen esiaste. Määritelmän mukaan henkilöllä on heikentynyt sokerinsieto, kun kahden tunnin glukoosiarvo on kohonnut, mutta diabeteksen diagnostiset kriteerit eivät täyty.

Tutkimukset tehtiin yhteensä 961 tutkittavalle. Muistia ja muita tiedonkäsittelytoimintoja mitattiin kolmella testillä, joita käytetään yleisesti muun muassa muistihäiriöistä kärsivien potilaiden diagnostiikassa ja seurannassa.

– Tutkimus osoittaa, että glukoosirasituskoe auttaa löytämään heikentynyttä sokerinsietoa sairastavat potilaat, joilla on kohonnut riski tiedonkäsittelytoimintojen laskuun. Tämä on tärkeää interventioiden kohdentamiseksi, Toppala sanoo.

Tutkimus perustuu THL:n laajaan Terveys 2000 -väestötutkimukseen ja sen vuonna 2001–2002 kerättyyn syventävään aineistoon sekä Terveys 2011 -seurantatutkimukseen. Tutkittavat olivat lähtötilanteessa 45–74-vuotiaita (keski-ikä 55,6 vuotta).

Turussa on valmistunut juuri myös toinen tutkimus Alzheimerin tautiin liittyen. Psykologian maisteri Alar Kaskikallion väitöstutkimus osoittaa, että valkean aineen patologiset muutokset ovat yhteydessä kasautuvaan kognitiiviseen heikentymiseen Alzheimerin tautia sairastavilla. Tutkimuksessa havaittiin, että Alzheimerin tautia sairastavat, joilla oli vaikea-asteisia valkean aineen muutoksia aivojen etuosissa, suoriutuivat huomattavasti heikommin yleistä kognitiivista toimintakykyä ja tiedonkäsittelyn nopeutta mittaavista neuropsykologisista testeistä verrattuna Alzheimerin tautia sairastaviin, joilla oli lievempiä valkean aineen muutoksia samalla alueella. Väitöstutkimuksen tuloksista uskotaan olevan hyötyä muistisairauksien parissa työskenteleville kliinikoille ja tutkijoille.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kaskikallion väitöskirja esitetään julkisesti tarkastettavaksi Åbo Akademin humanististen tieteiden, psykologian ja teologian tiedekunnassa perjantaina 17. syyskuuta.

Lue myös: Väitöstutkimus kyseenalaistaa kansallisen hoitosuosituksen – sokerirasituskoe saattaa diagnosoida pienet aikuiset virheellisesti diabeetikoiksi

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.