Puutiaiset

Borrelioosin hoidossa suun kautta otettava antibiootti tehokas ja halvempi – epäilys sairaudesta on väärä jopa puolella potilaista

Jori Liimatainen
Levinneen borrelioosin epäilys on väärä jopa puolella potilaista ja potilaat saivat myös tarpeettomia antibioottihoitoja, kertoo tuore väitöstutkimus.
Levinneen borrelioosin epäilys on väärä jopa puolella potilaista ja potilaat saivat myös tarpeettomia antibioottihoitoja, kertoo tuore väitöstutkimus.

Lymen borrelioosi on pohjoisen pallonpuoliskon yleisin puutiaisten levittämä sairaus. Osa borrelioosiin sairastuneista saa neurologisia oireita, jolloin sairautta kutsutaan neuroborrelioosiksi. Sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Elisa Kortela osoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, että neuroborrelioosia sairastavat potilaat paranevat yhtä hyvin suun kautta otettavalla doksisykliini-antibiootilla kuin perinteisesti käytetyllä suonensisäisellä keftriaksonihoidolla.

Suomessa raportoitiin viime vuonna noin 2000 laboratoriotutkimuksella varmistettua borrelioositapausta. Taudin ilmaantuvuus on suurinta Ahvenanmaalla, Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla, Kymenlaakson rannikkoseudulla sekä Vaasan seudulla. Borrelioosin yleisin oire on puutiaisen pureman ympärille ilmaantuva hiljalleen laajeneva punainen ihottuma. Iho-oireiden lisäksi borrelioosi voi aiheuttaa neurologisia oireita, niveltulehduksia tai sydänoireita.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kortelan väitöstutkimukseen osallistui 210 Turun ja Helsingin yliopistollisissa keskussairaaloissa vuosina 2012–2017 hoidettua borrelioosipotilasta. Heistä 99:llä oli varma ja 88:lla mahdollinen neuroborrelioosi. Neuroborrelioosi osoittautui lopulta epätodennäköiseksi 23 potilaan kohdalla. Potilaat satunnaistettiin saamaan joko doksisykliiniä sisältäviä tabletteja tai suonensisäistä keftriaksonia.

Potilaat arvioivat vointinsa ennen antibioottihoidon aloitusta ja vuoden kuluttua hoidosta. Tulos oli, että potilaat paranivat yhtä hyvin kummallakin antibioottihoidolla. Myös aivo-selkäydinnesteen tulehdusmuutokset korjaantuivat molemmilla ryhmillä yhtä hyvin.

– Tutkimustulosten valmistuttua olemme hoitaneet valtaosan neuroborrelioosipotilaista suun kautta otettavalla doksisykliinihoidolla. Suun kautta otettava lääkitys on sekä helpompi että halvempi toteuttaa kuin suonensisäinen antibioottihoito, Kortela kertoo.

Kortela selvitti väitöskirjassaan myös epäillyn borrelioosin todennäköisyyttä ja oireiden taustalta löytyviä muita sairauksia. Borrelioosiksi epäiltyjen oireiden taustalta löytyi jokin muu sairaus noin 42 prosentilla potilaista. Useimmiten oireita aiheutti jokin tuki- ja liikuntaelinsairaus tai neurologinen, psykologinen tai toiminnallinen ongelma.

Valtaosa potilaista, joilla borrelioosia epäiltiin, sai antibioottihoitoa riippumatta siitä, miten todennäköinen borrelioosidiagnoosi oli.

– On tärkeää välttää tarpeettomia antibioottihoitoja. Vain bakteerin aiheuttama sairaus paranee antibiootilla, mutta turhastakin kuurista voi saada haittoja, Kortela korostaa.

Potilaat, joilla borrelioosi todettiin, kokivat hyötyneensä antibioottihoidosta selvästi useammin kuin potilaat, joiden borrelioosi arvioitiin epätodennäköiseksi. HUSin infektioklinikalla antibioottihoitoa saaneista potilaista 24 prosenttia raportoi jonkin haittavaikutuksen saadusta antibiootista.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

LL Elisa Kortela esittää väitöskirjansa ”Lyme borreliosis: diagnostics, treatment and the role of healthcare services” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 20.8.2021 klo 12.00. Väitöstilaisuutta voi seurata etänä.

Vastaväittäjänä toimii dosentti Reetta Huttunen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Jarmo Oksi (Turun yliopisto). Väitöksen alana on infektiotautioppi.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.