Meri

Merivesi kesällä jopa viisi astetta tavanomaista lämpimämpää – Åbo Akademi: Merelliset lämpöaallot uhka lajistolle

Riitta Salmi

Meriveden lämpötila kohosi poikkeuksellisen korkeaksi kuluneena kesänä. Åbo Akademin Husön biologisen tutkimusaseman edustalla Ahvenanmaalla havaittiin kesä-heinäkuussa kaksi merellistä lämpöaaltoa. Meriveden lämpötila oli keskimäärin 3,5 astetta ja enimmillään jopa viisi astetta korkeampi kuin vastaavan ajanjakson keskiarvo vuosina 2005–2021.

Ensimmäinen jakso (5.–13.6.) kesti yhdeksän päivää ja toinen (20.6.–18.7.) 29 päivää.

– Jälkimmäinen lämpöaalto on koko vuonna 2005 alkaneen mittaushistorian pisin. Se oli pidempi kuin kesän 2018 lämpöaalto, joka kesti 21 päivää, kertoo Åbo Akademin ympäristö- ja meribiologian laitoksen projektiassistentti Lucinda Kraufvelin.

Yhteensä merelliset lämpöaallot kattoivat yli puolet (62 prosenttia) kesä-heinäkuun 2021 päivistä. Mittaushistorian voimakkain lämpöaalto havaittiin kesäkuussa 2020.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Merellinen lämpöaalto tarkoittaa vähintään viiden peräkkäisen päivän mittaista jaksoa, jonka aikana meriveden lämpötila ylittää 90 prosenttipisteen eli persentiilin. Persentiili määräytyy paikallisen mittaustiedon mukaan ja perustuu tavallisesti vähintään 30 vuoden mittaushistoriaan.

Husön biologisella asemalla on meriveden lämpötilaa mitattu loggerilla laiturin vieressä metrin syvyydessä jäättömään aikaan aina vuodesta 2005 lähtien.

Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna Itämeri kuuluu merialueisiin, joilla pintaveden lämpötila nousee tällä hetkellä nopeimmin. Lämpötilan nousu on tärkeimpiä merellisten lämpöaaltojen esiintymiseen, kestoon ja intensiteettiin vaikuttavia tekijöitä, joten sen seuraukset ovat Itämerellä tulevaisuudessa todennäköisesti entistäkin selvempiä.

– Vaihtelun ja ääri-ilmiöiden lisääntyminen, voimistuminen ja esiintymistiheys voivat muodostaa uhkan lajistolle ja ekosysteemeille sekä vahvistaa perustasojen muuttumisen kielteisiä vaikutuksia. Merelliset lämpöaallot vaikuttavat eliöiden fysiologiaan, kasvuun, lisääntymiseen ja selviytymiseen, mikä puolestaan saattaa johtaa lajiston ja monimuotoisuuden muuttumiseen sekä ekosysteemien rakenteellisiin ja toiminnallisiin muutoksiin, toteaa Åbo Akademin ympäristö- ja meribiologian apulaisprofessori Christian Pansch-Hattich.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.