Saaristomeri

Ovatko sinulle tuttuja rahkahyrrä, ukkotöyryläs tai mantulantiainen? – Saaristomereltä tehtiin merkittävä uhanalaisten lajien löytö

Mikael Rydenfelt
Saaristomeren monimuotoisesta luonnosta on kesän kartoituksissa tehty lajilöytöjä. Arkistokuva Seilin saaresta.
Saaristomeren monimuotoisesta luonnosta on kesän kartoituksissa tehty lajilöytöjä. Arkistokuva Seilin saaresta.

Metsähallituksen Luontopalveluiden lajikartoituksissa Saaristomerellä on tänä kesänä koettu monta yllätystä, sillä saaristosta on löytynyt jo yhteensä kymmenen uhanalaista lajia.

Uudet löydöt vahvistavat, että jo toteutetut luonnonhoitotoimet tuottavat tulosta, mutta lisätoimet ovat välttämättömiä. Metsähallituksen tiedotteen mukaan pääosa saaristomeren uhanalaisesta lajistosta vaatii luonnonhoitotoimia säilyäkseen.

Saaristomereltä on kesän kartoituksissa löytynyt seuraavat lajit: rahkahyrrä (Bembidion humeralis), kärsämökuoriainen, (Chrysolina analis), lyhytsiipislaji (Aleochara tristis), mantulantiainen (Liothorax plagiatus), lounalantiainen (Calamorsternus granarius), lohjanseppä (Pseudanostirus globicollis), leppäkauniainen (Dicerca alni), särkkälantiainen (Bodiloides ictericus), ukkotöyryläs (Heterocleud obsoletus) ja pähkinäkaitalude (Orthotylus prasinus). Kaikki ovat uhanalaisiksi luokiteltuja lajeja. Ensimmäiset yhdeksän ovat kovakuoriaisia. Pääosa löydöistä keskittyvät Saaristomeren välisaaristoon. Lajeja etsitään pesemällä lantaa, uittamalla, haavimalla, keräilemällä ja pyydyksin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Houtskarin saariston kovakuoriais- ja nivelkärsäisinventoinneissa on löytynyt muun muassa useita erittäin uhanalaiseksi arvioidun pähkinäkaitaluteen esiintymiä. Laji elää etenkin pähkinäpensaiden lehvästöissä, mieluiten puoliavoimilla ja avoimilla paikoilla kasvavilla pähkinäpensailla, kertoo suojelubiologi Sampsa Malmberg tiedotteessa.

Lajikartoituksissa on myös varmistunut, että erittäin uhanalainen kärsämökuoriainen elää yhä Seilissä. Malmbergin mukaan Seili on lajin viimeinen tunnettu esiintymä Suomessa yhden Ahvenanmaalla olevan paikan lisäksi. Kärsämökuoriainen on erittäin uhanalainen lehtikuoriainen, joka elää Seilin hiekkaisella kedolla. Äärimmäisen uhanalaiset kedot ovat Saaristomerellä huomattavasti yleisempiä kuin manneralueilla, vaikka silti harvinaisia.

Äärimmäisen harvinainen ja erityisesti suojeltu suoympäristöissä elävä rahkahyrrä löytyi Seilistä laidunnetun merenrantaniityn rikkoutuneelta maalta. Tähän lajiin ei olisi uskottu törmäävän rantaniityllä, mutta suolajiksi luultu kovakuoriainen saattaakin elää rannoilla ja mahdollisesti hyötyä laidunnuksesta.

Tyypillisesti uhanalaisia lajeja esiintyy saaristossa vain pienillä alueilla ja pieniä määriä. Lajien säilymiseen vaadittava määrä olisi kymmenkertainen. Merkittävimpiä elinympäristöjä välisaariston alueella ovat niityt, rannat ja hakamaat sekä näiden yhdistelmät. Tulevaisuudessa ilmasto on entistä epävakaampi ja nykyinen elinympäristö muuttuu osalle lajeista elinkelvottomaksi. Saaristomeren maaluonto on luonteeltaan poikkeuksellisen monimuotoinen ja samalla useiden vahvojen ympäristönmuutosten ristipaineessa.

Saaristomeren kansallispuiston alueella perinteisiä elinympäristöjä on hoidettu jo 1980-luvulta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Pitkäikäisiltä laidunkohteilta on myös tämän kesän kovakuoriaiskartoituksissa löytynyt yllätyksiä. Jurmosta löytyi muutama viikko sitten äärimmäisen uhanalaista särkkälantiaista. Se elää hiekkaisella maalla karjan lannassa. Jurmosta lajia on löytynyt harvalukuisena viimeksi 20 vuotta siten ja nyt lajia löytyi satoja yksilöitä.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.