Rehevöityminen

Järviruo'on määrä Suomen rannikkoalueilla kymmeniä tuhansia hehtaareja – heinäkasvi huonontaa veden tilaa myös Mynälahdella

Juha Paju-Heikkilä
Järviruo'on määrää on ennen saatu pidettyä kurissa muun muassa lehmien laiduntamisella. Nykyään ruokoa löytyy jo pelkästään rannikkoalueilta noin 30 tuhatta hehtaria.
Järviruo'on määrää on ennen saatu pidettyä kurissa muun muassa lehmien laiduntamisella. Nykyään ruokoa löytyy jo pelkästään rannikkoalueilta noin 30 tuhatta hehtaria.

Järviruo'on korjuu on kysymys, jonka kehittämistä on odotettu jo useiden vuosien ajan. Livonsaaren kyläyhdistys järjesti tiistaina iltapäivällä maanomistajille informaatiotilaisuuden, jossa keskustel...

Tämä sisältö on digitilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tutustun 1 kk 0 €

Haluatko lukea koko artikkelin?
Tee tilaus verkkosivuillamme.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (14)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Mankala
Järviruoko sitoo ravinteita
Järviruoko on rehevöitymisen seuraus ei syy. Sitä niittämällä voidaan saada vahinkoa aikaan vapauttamalla ravinteita vapaan veden levien käyttöön.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Samppa
Vast: Järviruoko sitoo ravinteita
Jos niitetty järviruoko leikataan ennen kukintoa ja nostetaan pois vedestä niin miten se voi päästää ravinteita "vapaan veden käyttöön"? Kerro lisää teoriastasi Mankala.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Järviruoko sitoo ravinteita
Ravinteiden vapautuminen riippuu leikkuuajankohdasta. Järviruoko ottaa pääosan ravinteista juurien kautta sedimentistä. Väärään aikaan leikattu kasvi voi jatkaa ravinteiden pumppausta.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Kommentattori
Vast: Järviruoko sitoo ravinteita
Mankala:

Mihin tutkimukseen perustuu väite, että ruoko ottaa pääosan ravinteita pohjasedimentistä?

Mistä katkaistu juuri saa energiaa pumpatakseen ravinteita pohjasta veteen, kun kasvi ei saa aurinkoa?

Diffuusiopaine ei tietääkseni kestä kovin pitkään katkaistussa varressa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Lokki
Artikkelin otsikko on harhaanjohtava
Otsikossa sanotaan: " - heinäkasvi huonontaa veden tilaa myös Mynälahdella"

Ei heinäkasvi huononna yhtään mitään. Mutta se voi parantaa veden tilaa jos se voidaan leikata ja kerätä talteen.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Samppa
Vast: Artikkelin otsikko on harhaanjohtava
Lokki on sekä oikeassa, että väärässä. Järviruokon niitto ja poistaminen vedestä ennen sen kukkimista parantaa todistetusti veden laatua kahdellakin tavalla, Varsissa oleva ravinne, joka ei ole vielä siirtynyt juuristoon poistuu jos ruoko poistetaan vedestä. Ennen kukintaa ruokovarren ravintoarvot kelpuuttavat sen jopa rehuksi. Kukinnan jälkeen ravinteet siirtyvät juurakkoon ja varresta tulee ravinteetonta selluloosaa. Näin ollen ennen kuintaa korjattu järviruoko hävittää myös juuristoa. Tällä tavoin niitetty ja korjattu ruoko menettää myös juuraston ravintovarantonsa. Jos niitto jatketaan kolmen-neljöän vuoden ajan päästään kasvista eroon pidemmäksi ajaksi.
Järviruokon niitto parantaa myös vesistöjen virtaamia.
Pitäisi vaan kehitellä niitetylle ruokolle hyötykäyttöä rehuksi tai kompostoimalla.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Artikkelin otsikko on harhaanjohtava
Samppa on tässä oikeilla jäljillä. Toisaalta järviruokokasvusto sitoo tehokkaasti lähivaluma-alueelta tulevia valumavesiä ja niiden sisältämiä ravinteita. Kun järviruoko puuttuu, nämä ravinteet päätyvät veteen.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Sivustaseuraaja
Vast: Artikkelin otsikko on harhaanjohtava
Samppa: muistelen nähneeni jostain tv-ohjelmasta että sitä olisi käytetty mm. katon ja suoja-aidan tekemiseen, aivan kuten olkia ennenmuinoin. En tiedä oliko samaa ruokolajiketta, myös jotkut nautarodut ilmeisesti voivat hyödyntää sen ravintoa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Samppa
Vast: Artikkelin otsikko on harhaanjohtava
Noinhan se on kun Mankala kirjoittaa. Siksi saattaisikin olla paikallaan, että järviruokoa hyödynnettäisiin niittämällä se ennen kukintaa ja pyrittäisiin kehittämään sitä rehuteollisuuden tarpeisiin tai maanparannukseen. Kasvustoa ei kannattaisi ehkä kuitenkaan kokonaan hävittää, sillä kyllähän ruoko ravinteita kerää vesistöstä. Pitää vain keksiä ruokolle hyötykäyttöä. Tiedossa on, että Paraisilla kehitellään pelletoivaa niittokonetta. Toivotaan menestystä hankkeelle.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
DALIT
Vast: Artikkelin otsikko on harhaanjohtava
Mankala tässä on harhaanjohtava, eihän kaikkien eritysalojen asiantuntijakaan sittenkään tiedä kaikkea kun täysin oleelinen asia jää huomiotta.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Artikkelin otsikko on harhaanjohtava
Dalitint on jälleen mallintanut tämänkin asian. Tulos: järviruokolla on 1 promillen merkitys.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
DALIT
Vast: Artikkelin otsikko on harhaanjohtava
Vain Mankala mallintaa, kukaan muu ei mallinna eikä puhu siitä mitään. Taitaa mallintajalla olla edelleen epäselvää että mitä tarkoittaa sanonta että OLI ja mitä tarkoittaa sanonta ON ????
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Artikkelin otsikko on harhaanjohtava
Dalit jatkaa epätoivoista ristiretkeään. Kannattaisi perehtyä ensin merentutkimuksessa käytettyihin menetelmiin esimerkiksi tieteellisen kirjallisuuden avulla ennen kuin lyö besserwisservaihteen neloselle.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Kommentattori
Vast: Artikkelin otsikko on harhaanjohtava
Mankala: Ensin ruoko kasvaa vedessä ja sitoo ravinteita, eikö vain?

Sitten ruoko kuivuu ja mätänee pohjassa luovuttaen ravinteet takaisin juuriin sekä veteen ja lahotessaan muodostaa lisäksi kasvihuonekaasu metaania. Eihän ne ravinteet häviä minnekään?

Eikös se ideaalinen tilanne olisi, että ruoko säilyisi hengissä, mutta niiden maanpäälliset kasvustot niitetään ja poistetaan joka vuosi?
Silloin koko se niitetty massa poistuu meren alueelta sen sijaan että ravinteet vaan kiertävät edestakaisin ja lisäksi aurinkoenergialla hillidioksidista ja vedestä yhteytetyt aineet muuttuvat metaaniksi.

Tuo logiikka ei oikein perustele itseään, että ruo'on kasvaminen ja lahoaminen samassa paikassa poistaisi vedestä ravinteita. Siksi se kaipaisi lähdeviitteitä tai yksityiskohtaisempaa perustelua tai todisteita.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.