Tutkimus

Turun yliopisto tutki: Äidin stressillä yhteys äidinmaidon koostumukseen

Marttiina Sairanen

Äidinmaidon koostumuksen tiedetään jo ennestään vaihtelevan esimerkiksi äidin perimän tai ravitsemuksen suhteen. Äidin kokeman stressin yhteyttä äidinmaidon koostumukseen on kuitenkin aimmin tutkittu hyvin vähän.

Turun yliopiston tuoreessa metabolomiikkatutkimuksessa tarkasteltiin äidin raskaudenaikaisten masennus- ja ahdistusoireiden sekä maitokortisolin merkitystä äidinmaidon koostumukselle.

Äidinmaitonäytteet ja psykologisia oireita kuvaava kyselylomaketieto oli kerätty Finnbrain-syntymäkohorttitutkimukseen osallistuneilta äideiltä, ja tutkimus julkaistiin elintarvikekemian tiedejulkaisussa Food Chemistry.

Tutkimuksen aikana filosofian tohtori Maaria Kortesniemi tutki, miten äidin kokemat stressioireet ja äidinmaidon kortisolipitoisuus ovat yhteydessä äidinmaidon koostumukseen. Kortesniemi vieraili myös Kalifornian yliopiston (Davis) ravitsemuksen laitoksella professori Carolyn Slupskyn laboratoriossa hankkien kokemusta äidinmaidon metabolomiikasta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tutkimuksessa raskausajan masennus- ja ahdistusoireiden havaittiin olevan yhteydessä äidinmaidon lyhytketjuisten rasvahappojen ja hypoksantiinin määrään. Kohonneen maitokortisolin havaittiin taas olevan yhteydessä korkeampaan maitohappopitoisuuteen.

– Lyhytketjuiset rasvahapot ovat suolistomikrobiston toiminnasta peräisin olevia aineenvaihduntatuotteita. Niiden pitoisuuden muutokset saattavat viestiä siitä, että raskaudenaikainen stressioireilu vaikuttaa äidin suolistomikrobistoon ja sitä kautta äidinmaidon koostumukseen, vaikka suolistomikrobiston osuutta emme tässä julkaisussa päässeetkään selvittämään, toteaa Kortesniemi tiedotteessa.

– Hypoksantiini saattaa taas viitata elimistön oksidatiiviseen eli hapettavaan stressiin. Äidinmaidon maitohappopitoisuuteen vaikuttaa todennäköisesti muutokset äidin energia-aineenvaihdunnassa, jota kortisoli säätelee. Emme kuitenkaan vielä tiedä, minkälainen merkitys näillä äidinmaidon aineenvaihduntatuotteiden pitoisuuden muutoksilla on lapsen myöhemmän kasvun tai kehityksen kannalta, sanoo Kortesniemi.

Tutkimuksessa äidinmaidon koostumus määritettiin ydinmagneettiseen resonanssispektroskopiaan perustuvan metabolomiikan avulla. Metabolomiikkatutkimuksessa voidaan tarkastella moneen eri yhdisteryhmään kuuluvia, pienikokoisia aineenvaihduntatuotteita samalla kertaa.

Tutkimuksessa keskityttiin 2,5 kuukautta synnytyksen jälkeen kerätyn äidinmaidon vesiliukoisiin aineenvaihduntatuotteisiin.

– Tutkimus herättää paljon uusia mielenkiintoisia kysymyksiä. Esimerkiksi äidin suolistomikrobiston ja toisaalta raskaudenaikaisen ravitsemuksen yhteyttä äidinmaitoon tulisi tutkia tarkemmin, kertoo Kortesniemi.

Turun yliopiston Finnbrain-syntymäkohorttitutkimuksessa selvitetään ympäristön ja perimän vaikutusta lapsen kehitykseen. Mukana tutkimuksessa on yhteensä runsaati 4 000 lapsiperhettä, joita seurataan raskausajasta pitkälle aikuisuuteen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.