Muinaislöytö

Yli 4 000 vuotta vanha käärmeveistos löytyi Turun yliopiston arkeologisissa kaivauksissa

Satu Koivisto
Luusta, sarvesta, puusta, kivestä tai meripihkasta valmistettuja eläin- ja ihmisveistoksia löytyy ajoittain esihistoriallisilta kohteilta Fennoskandian alueelta. Järvensuon hyvin aidon käärmeen näköinen veistos on Turun yliopiston tiedotteen mukaan kuitenkin tällä hetkellä ainoa lajissaan.
Luusta, sarvesta, puusta, kivestä tai meripihkasta valmistettuja eläin- ja ihmisveistoksia löytyy ajoittain esihistoriallisilta kohteilta Fennoskandian alueelta. Järvensuon hyvin aidon käärmeen näköinen veistos on Turun yliopiston tiedotteen mukaan kuitenkin tällä hetkellä ainoa lajissaan.

Arkeologit löysivät Humppilan Järvensuon kaivauksista yli 4000 vuotta vanhan puisen käärmeveistoksen. Ainoa lajissaan oleva, tarkasti tehty veistos laajentaa käsitystä pohjoisten alueiden kivikautisten väestöjen maailmankuvasta, taiteesta ja rituaaleista, kerrotaan Turun yliopiston tiedotteessa.

Uudet kaivaukset kesällä 2020 paljastivat tuhansia vuosia vanhoja vettyneitä kerrostumia, joihin oli hautautunut merkkejä muinaisesta ihmistoiminnasta. Huolellisesti veistetty, noin puolimetrinen puinen käärmeveistos löytyi turvekerroksen alaosasta lähes metrin syvyydestä muinaisen umpikasvaneen järven rantakerrostumasta.

– Käärme näyttää siltä, kuin se olisi luikertelemassa tai uimassa pakoon yllätettynä. Matelijan kaula on veistetty kapenevaksi ja sen pää on kuvattu hieman ylöspäin kohotetuksi suu auki, kertoo tutkimusta johtava tutkijatohtori Satu Koivisto.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Koiviston mukaan löytökerrostuman koostumuksen perusteella veistos on hukattu, hylätty tai asetettu tarkoituksella tiheän rantakasvillisuuden sekaan. Esineestä tehdyn radiohiiliajoituksen perusteella se on valmistettu 4400 vuotta sitten.

Itse kaivauskohde löytyi ojituksessa 1950-luvulla ja sitä on tutkittu pienimuotoisesti yli 35 vuotta sitten. Viime kesänä kohteella tehtiin arkeologisia kaivauksia Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa.

– Paikka on kivikaudella sijainnut umpeen kasvavan ja myöhemmin viljelymaaksi kuivatetun Rautajärven etelärannalla ja sieltä on saatu talteen maassamme hyvin harvinaisia kivikautisia puu-, kaarna- ja tuohiesineitä, Koivisto kertoo.

Kosteikkoihin kätkeytyy rikasta ja monipuolista arkeologista tutkimusaineistoa menneiden väestöjen asutuksesta, elinkeinoista ja ympäristöstä. Tästä huolimatta Suomessa on tiedotteen mukaan tehty hyvin vähän kosteikkoihin keskittyvää arkeologista tutkimusta.

Koiviston mukaan käärmeveistos saattaisi viitata rituaaliseen toimintaan muinaisella järvenrannalla. Pohjois-Euroopan kivikautisessa kalliotaiteessa on tiedotteen mukaan muiden eläin- ja ihmishahmojen lisäksi kuvattu joskus käärmeitä. Muutamassa kalliomaalauksessa ihmishahmo näyttää pitelevän kädessään joko oikeaa käärmettä tai käärmeen muotoista sauvaa.

– Järvensuon esineen suora liittäminen tällaiseen yhteyteen on toki epävarmaa, varsinkin kun kyseessä on vielä ainutlaatuinen löytö ja kohteen tutkimukset keskeneräisiä, Koivisto sanoo.

Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä Antiquity-tiedelehdessä. Turun yliopiston löydöksestä uutisoi ensimmäisten joukossa National Geographic ja se on herättänyt kansainvälistä huomiota.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Satu Koivisto
Puinen käärmeveistos on säilynyt neoliittiselta kivikaudelta tähän päivään.
Puinen käärmeveistos on säilynyt neoliittiselta kivikaudelta tähän päivään.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.