Varhaiskasvatus

Väitös: Leikki mahdollistaa eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten osallisuutta ja oppimista

Riitta Salmi
Väitöskirjatutkija Outi Arvolan mukaan varhaiskasvatuksessa luotu osaamisen ja oppimisen pohja kantaa parhaimmillaan pitkälle eri koulutusasteille.
Väitöskirjatutkija Outi Arvolan mukaan varhaiskasvatuksessa luotu osaamisen ja oppimisen pohja kantaa parhaimmillaan pitkälle eri koulutusasteille.

Erityisesti leikki on tärkeää eri kieli- ja kulttuuritaustoista tulevien lapsien osallisuuden ja oppimisen kannalta, selviää kasvatustieteiden maisteri Outi Arvolan väitöskirjatutkimuksessa.

Turun yliopistoon tehty väitöskirjatutkimus selvitti, miten suomalainen varhaiskasvatus tukee eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten osallisuutta ja oppimista. Tutkimusaineistona olivat Helsingin yliopiston Orientaatioprojektissa kerätyt lasten taitojen arviot, systemaattiset havainnot ja varhaiskasvatuksen oppimisympäristön arviointiaineisto, Turun yliopiston tiedotteessa kerrotaan.

Tulosten mukaan eri kieli- ja kulttuuritaustoista tulevat lapset ovat parhaiten osallisia ja sitoutuneita leikkiin. Lapset kuitenkin tarvitsevat roolileikkitaitojen kehittymiseen ja vuorovaikutustilanteisiin tukea.

Lasten osallisuuden ja oppimisen kannalta keskeistä on varhaiskasvatuksen henkilöstön leikkipedagoginen osaaminen. Monikulttuurisissa ympäristöissä toimivien kasvattajien tulee haastaa omaa toimintaansa ja käyttäytymistään, tiedotteessa sanotaan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tulevaisuudessa yhä useampi varhaiskasvatusikäinen lapsi tulee perheestä, jossa ainakin toinen vanhemmista on muuta kuin suomalaista syntyperää, tiedote kertoo.

– Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten osallisuus on tulosten perusteella kantaväestön lasten osallisuutta vähäisempää ja etenkin leikkiin pääsy on ajoittain haastavaa, Arvola sanoo tiedotteessa.

Arvolan mukaan varhaiskasvatuksessa luotu pohja kantaa parhaimmillaan pitkälle eri koulutusasteille.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.