Luonnonsuojelu

Bongasitko rakkolevää? Liity tänä kesänä merentutkijoiden joukkoon näillä helpoilla ohjeilla

ÅlandSeaMap/Åbo Akademi
Rakkohauru viihtyy saariston kalliopohjilla. Se on tärkeä elinympäristöjä muodostava laji ja sen suojissa viihtyvät monet selkärangattomat eläimet ja kalat.
Rakkohauru viihtyy saariston kalliopohjilla. Se on tärkeä elinympäristöjä muodostava laji ja sen suojissa viihtyvät monet selkärangattomat eläimet ja kalat.

Åbo Akademin merentutkijat kaipaavat yleisön apua rakkolevän seassa elävän lajiston tutkimuksessa. Tutkimukseen voi osallistua jokainen rannikolla ja merellä liikkuva.

– Sen sijaan, että tietoa kerää muutama yksittäinen meribiologi, voimme yhdessä muodostaa kymmenien tai satojen merentutkijoiden joukon, sanoo Tiina Salo, Åbo Akademin meribiologi ja projektitutkija tiedotteessa.

Rakkolevä, nykyisin viralliselta nimeltään rakkohauru, on Itämeren tärkeimpiä avainlajeja. Sillä on suuri merkitys meren monimuotoisuudelle.

– Kuka tahansa voi olla mukana keräämässä tietoa. Voit tutkia rakkolevää lähi- tai mökkirannassasi tai vaikka veneretkellä. Tutkimukseen kuluu aikaa 15–30 minuuttia. Se on mukavaa puuhaa myös lasten kanssa, sanoo Salo.

Vaikka tutkijat tuntevat rakkohaurun seassa elävän lajiston melko hyvin, lajiston vaihtelu eri ajankohtina ja eri puolilla rannikkoa on yhä arvoitus. Juuri tässä voi auttaa jokainen merialueilla kulkija.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Tämä on loistava mahdollisuus tutustua vedenalaiseen luontoon. Samalla kerätty tieto edesauttaa meribiologista tutkimusta ja Itämeren tilan arviointia, Salo sanoo.

Rakkohaurun lomassa elelee lukuisia selkärangattomia eläimiä, jotka käyttävät sitä suojana ja ravintona.

Yleisiä haurun siimeksissä piileksiviä lajeja ovat leväsiirat, katkat, katkaravut, sekä monet eri simpukat ja kotilot, mutta myös monet pikkukalat viihtyvät rakkohauruvyöhykkeessä. Nämä eläimet puolestaan ovat ravintoa monille suuremmille kalalajeille ja linnuille, joten ne muodostavat tärkeän linkin meremme ravintoketjuissa.

Åbo Akademin Kuka syö rakkolevää -hanke jatkuu koko kesän ja syksyn.


Näin osallistut tutkimukseen

1. Hae merestä rakkohaurupuska ja ravistele sitä esimerkiksi pesuvadin päällä.

2. Levän seassa piileskelevät eläimet putoavat vatiin.

3. Laske kuinka monta yksilöä kutakin eri eläinlajia haurussa elelee.

4. Lähetä tulokset tutkijoille sähköpostilla osoitteeseen rakkoleva@abo.fi tai tekstiviestillä tai whatsappilla numeroon +358 44 973 9156.

5. Mainitse myös tutkimuspaikka ja tutkitun rakkolevän koko.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.