Itämeri

Saaristomerellä on huomattava sinileväriski – levät voivat ilmestyä ja liikkua nopeasti

Jari Laurikko
Suurin levien esiintymiseen vaikuttava tekijä on Itämeren ravinnekuormitus. Ravinnekuormitus on vähentymään päin, mutta Itämeren toipuminen on hidasta. Etenkin Selkämerellä kukinnot ovat jopa lisääntyneet.
Suurin levien esiintymiseen vaikuttava tekijä on Itämeren ravinnekuormitus. Ravinnekuormitus on vähentymään päin, mutta Itämeren toipuminen on hidasta. Etenkin Selkämerellä kukinnot ovat jopa lisääntyneet.

Sinileväkukintojen riski on Saaristomerellä tänä kesänä huomattava, kertoo Suomen ympäristökeskus. Myös muilla Itämeren alueilla riski on viime vuosien tapaan huomattava tai kohtalainen. Sinilevät voivat muodostaa erilaisia myrkkyjä ja ihoa ärsyttäviä yhdisteitä.

Itäisellä Suomenlahdella ja Itämeren pääaltaassa voimakkaiden ja laajojen sinileväkukintojen riski on tänä kesänä hieman suurempi kuin kesällä 2020. Kesän leväriski on Itämeren pääaltaan pohjoisosassa ja Saaristomerellä huomattava.

Itäisellä Suomenlahdella ja lähes koko Selkämerellä leväriski on kohtalainen ja Perämerellä vähäinen. Selkämeren kukinnat ovat lisääntyneet viime vuosina.

– Alueellinen riskiarvio on pysynyt vuodesta toiseen melko vakaana. Ajantasaisen kuvan levätilanteesta saa SYKEn viikoittaisista levätiedotteista ja parhaan omin silmin havaitsemalla, toteaa johtava tutkija Harri Kuosa Suomen ympäristökeskuksen tiedotteessa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Erityisen lämmin ja suotuisa kesäsää, etenkin heinäkuussa, voi aiheuttaa voimakkaita sinileväkukintoja. Yleensä sinileväkausi alkaa aikaisintaan juhannuksen jälkeen ja kukinnan huippu on Suomen merialueella heinäkuussa ja elokuun alussa. Levälauttoja voi havaita vielä pitkälle syksyyn, mutta laajemmat kukinnat ovat silloin yleensä jo ohi. Syksyisin rannikolla liikkujat ovat havainneet sinilevää välillä varsin runsaasti erityisesti matalissa lahdissa.

Sään lisäksi leväkukintojen perussyy on Itämeren ravinnetilanne. Ravinteiden runsaus Itämeressä johtuu vuosikymmeniä jatkuneesta kuormituksesta, ja mereen on kertynyt sekä typpeä että varsinkin fosforia. Vaikka mereen tuleva ravinnekuormitus onkin viime vuosikymmenininä selvästi vähentynyt, koko Itämeren toipuminen on hidasta.

Sinilevä esiintyy hyvin laikuittaisesti. Levien runsaus voi vaihdella pienelläkin alueella paljon, ja lauttojen muutokset voivat olla nopeita. Avomeren sinileväkukinnot voivat kulkeutua virtausten mukana Saaristomeren eteläosaan ja Suomenlahden rannikolle.

Voimakas tuuli voi sekoittaa pintaveden siten, että kelluvaa sinilevälauttaa on vaikea havaita. Tuulen hellittäessä sinilevät kerääntyvät takaisin pintaan selvästi näkyväksi lautaksi, mutta kyse ei ole silloin erityisen nopeasta kasvusta.

Syksyllä sinilevät kuolevat pikkuhiljaa veden viilentyessä ja valon määrän vähetessä.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.