Eläinlääkärit

Pula eläinlääkäreistä pakottaa supistamaan tehohoitoa – eläinsairaala Vettori ohjaa pieniä potilaita kesällä pääkaupunkiseudulle

Riitta Salmi
Eläinsairaala Vettorin klinikkaeläinhoitaja Meri Hallikainen valmistelee päivystyspotilasta Shiroa peräruiskeeseen ja kipulääkitykseen koiran syötyä kanansiipiä. Vettorin asiakasmäärät kasvavat kesällä kolmanneksen, ja päivystyksen turvaamiseksi on tehty rajauksia tehohoitoon. Taustalla eläinlääkäri Sara Virtanen (vas) ja pieneläinhoitaja Saija Nieminen.
Eläinsairaala Vettorin klinikkaeläinhoitaja Meri Hallikainen valmistelee päivystyspotilasta Shiroa peräruiskeeseen ja kipulääkitykseen koiran syötyä kanansiipiä. Vettorin asiakasmäärät kasvavat kesällä kolmanneksen, ja päivystyksen turvaamiseksi on tehty rajauksia tehohoitoon. Taustalla eläinlääkäri Sara Virtanen (vas) ja pieneläinhoitaja Saija Nieminen.

Varsinais-Suomen pieneläinpäivystyksestä vastaava Eläinsairaala Vettori supistaa tehohoidon palveluja kesäkuukausiksi. Taustalla on akuutti pula eläinlääkäreistä.

Raisiossa toimiva Vettori on lähestyny...

Tämä sisältö on digitilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tutustun 1 kk 0 €

Haluatko lukea koko artikkelin?
Tee tilaus verkkosivuillamme.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (5)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Sivustaseuraaja
Poliittinen päätös
Niin kauan kuin muistan, eläinlääkäri(asema)t ovat valittaneet eläinlääkäripulasta – varsinkin kesällä, mutta aikoinaan myös talvella. Syyn sanotaan olevan poliittinen. Suomessa jostain syystä ei haluta kouluttaa enemmän eläinlääkäreitä, halukkaita kyllä riittäisi. Mutta ketä se palvelee ja kuka jarruttaa?

Lienee itsestään selvää, että jos vuosittain valmistuu viitisenkymmentä eläinlääkäriä, ei se riitä mihinkään. Olen antanut itseni ymmärtää, että ell-koulutusta Suomessa voisi antaa muuallakin kuin Helsingissä.
Eläinlääkäreiksi haluavat ovat osaltaan ratkaisseet ongelmaa hakemalla koulutusta maan rajojen ulkopuolelta. Viron Tartossa kouluttautuu jatkuvasti osa maamme eläinlääkäreista, jotkut ovat hakeutuneet jopa kauemmaksi.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Poliittinen päätös
Kysymys "ketä se palvelee ja kuka jarruttaa?" saattaa olla puhtaasti retorinen, mutta ilmeinen vastaus on, että eläinlääkäreitä se palvelee ja eläinlääkärit jarruttavat.

Lääkäripula on olemassa myös ihmisten terveydenhoidon puolella. Tästä on juuri tänään 3.6. kirjoitus Lukijan palstalla. Tämä ongelma on laajemminkin tiedostettu kuin eläinlääkäripula, ja lääkärikunnan vastustus koulutuksen lisäämiseen on todennettavissakin, on ollut jo vuosia.

Mitä vähemmän kipeästi tarvittuja ammattilaisia, sitä paremmat palkat ja sitä enemmän varaa valita työpaikoista. Niin yksinkertaista se on. Hyvään asemaan päässeet eivät halua tinkiä eduistaan.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Sivustaseuraaja
Vast: Poliittinen päätös
Kuntataso näyttää olevan yhteinen nimittäjä sekä ihmis-, että eläinpuolen lääkäreille. Lähes kaikki haussa olevat virat ovat kunnille. Syitä saa jokainen pohtia kotonansa. Mikäli asia (lääkäripula) olisi vain ja ainoastaan lääkäreiden haluista kiinni, päättäjät voisivat muuttaa asiantilan lisäämällä koulutusta. Vai pitääkö tästä tehdä johtopäätös, että lääkärit ovat hyviä lobbaamaan? Ja että kaikki päättäjät olisivat lobattavissa?

En ole itse tarvinnut kunnalisen eläinlääkärin palveluita (onneksi) vuoden 1976 jälkeen kun vein kissani steriloitavaksi kaupungineläinlääkärille. Kun vielä parikymmentä vuotta sitten tarvitsin samaa, ajan saattoi saada yksityiseltä puolelta jopa samana päivänä tai ainakin parin päivän sisällä.
Tänään se ei onnistu enää missään. Ei mihinkään ei-kiireelliseen tai henkeäuhkaavaan toimenpiteeseen. Ja näköjään osa niistäkin ohjataan pk-seudulle.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Poliittinen päätös
Toki lääkäripulaan on muitakin syitä kuin koulutuksen vastaamattomuus kysyntään, kuten julkisen puolen kiire ja työehdot. Mutta jos yksityinen puoli imee lähes kaikki halukkaat, koulutuksen lisääminen lisäisi työntöä julkiselle puolelle. Jos samalla parannettaisiin julkisen puolen työsuhteita, se voisi muodostua varteenotettavaksi vaihtoehdoksi useammalle. Toisaalta julkisen puolen työehtojen nosto yksityisen tasalle olisi hyvin kallis ratkaisu, siksi myös koulutuksen lisääminen on tarpeen.

Lääkärit OVAT ilmeisen hyviä lobbamaan, ja kaikkien päättäjien ei tarvitse olla lobattavissa, kunhan n. puolet on. Varmaan aika iso osa päättäjistä on melko epävarmoja terveydenhoidon kysymyksissä, jolloin he ovat helposti lobattavissa tai jättävät ottamatta kantaa.

Siksi toisekseen lääkärien koulutuksen lisääminen maksaa, joten kaikilla päättäjillä ei ole siihen halua tämän vuoksi.

Oikeistopuolueet taas suosivat yksityistä terveydenhoitoa niin periaatteellisista syistä kuin ihan omassa elämässään. Niin kauan kuin yksityiselle puolelle riittää kivasti päteviä lääkäreitä, he eivät välttämättä näe tarvetta lisäkoulutukselle.

Onhan siinä monta monessa, tuossa kysymyksessä. Ja palataksemme alkuperäiseen kirjoitukseen, lääkäripula on vain yksi puoli asiaa - toinen on, löytyykö poliittista tahtoa lisätä heitä julkiselle puolelle.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Sivustaseuraaja
Vast: Poliittinen päätös
Luin hetki sitten Suomen Kuvalehessä eilen ilmestyneen jutun lääkäripulasta. Jutussa Lääkäriliiton ex- pj kertoo, että vaje johtuu 90-luvun laman työttömyydestä, josta jopa lääkärit kärsivät silloin. Hänen mukaansa Lääkäriliitto ilmoitti että lääkäreitä uhkaa massatyöttömyys ja koulutusta vähennettiin rajusti. Hänen mukaansa sen jälkeen ennusteet tarpeesta ovat menneet säännönmukaisesti pieleen.

Sen sijaan Lääkäriliiton toiminnanjohtajan Kati Myllymäen mielestä lääkärimäärää ei tarvitse lisätä.. Vajetta ei ole, lääkärit vain ovat väärissä paikoissa, niin alueellisesti kuin ammatillisestikin. Pk-seutulla ja yo-kaupungeissa heitä on riittävästi ja syrjäkylille ei voi pakottaa. Syyt ovat muualla.
”Jos haluaa, että lapsi pääsee balettikouluun tai Cantores Minores -kuoroon, silloin joku Salla tai Tohmajärvi ei oikein ole vaihtoehto. Muut asiat painavat enemmän.”

SK:n mukaan pulaa on myös kasvukeskusten terveyskeskuksissa, joka liiton tj:n mielestä on itseaiheutettua, on säästetty liikaa – väärissä kohteissa. Koulutettu henkilökunta tekee sellaista, jonka voisi tehdä joku vähemmälläkin koulutuksella.

En ota kantaa siihen kumpi näistä on enemmän oikeassa tai väärässä, mutta itse havahduin ajattelemaan asiaa alkutalvesta viime vuonna, kun käytiin debattia vanhuspalveluista. Vuosia sitten olin itsekin sairaalassa ja kun kädet eivät toimineet, niin sairaanhoitaja syötti. Mietin jo silloin, missä on apuhenkilöt, tarvitaanko siihen hoitajaa?

Yhdestä asiasta molemmat haastatellut ovat liikuttavan yksimielisiä: ”Koska lääkärit saavat itse valita, mille erikoisalalle pyrkivät, erikoistuminen kohdistuu väärin.”
Eli suomeksi, alalla on loistojobeja ja paskaduuneja.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.