Ilmasto

Varsinais-Suomen ja erityisesti Turun päästöt vähentyneet selvästi maan keskiarvoa ripeämmin

Mikael Rydenfelt

Varsinais-Suomen ilmastopäästöjen vähentyminen on kiihtynyt ja maakunnan päästöt ovat maan keskiarvoa selvästi alhaisemmat. Vuosien 2005–2019 välillä vähennys oli 27 prosenttia. Vuosivälillä 2018–2019 ilmanpäästöt vähenivät yhdeksän prosenttia, kun koko maan kuntien keskiarvo oli 5,5 prosentia. Vuosien 2017–2018 välillä vähennys oli vielä alle kaksi prosenttia. Tiedot selviävät Suomen ympäristökeskuksen (Syke) laskelmista.

Päästökaupan alaiset laitokset ovat Varsinais-Suomessa vähentäneet päästöjään noin puolella. Vuoden 2005 tasoon verrattuna Varsinais-Suomen 27 prosentin vähennys on merkittävästi koko maan 19 prosentin keskiarvoa korkeampi. Esimerkiksi Uudellamaalla vähennys on 17 prosenttia ja Pirkanmaalla 18 prosenttia.

Turussa päästöjen vähennys on ollut vuosina 2005–2019 vielä ripeämpää, jopa 38 prosenttia. Muutos on tapahtunut pääosin energiasektorilla.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kirittävää riittää kuitenkin edelleen. Varsinais-Suomen ilmastotiekartassa tavoitteeksi on asetettu, että maakunta on hiilineutraali vuonna 2035, mikä edellyttää 80 prosentin päästövähennystä vuoden 2005 tasosta. Päästöjen tulisi siis edelleen vähentyä noin 70 prosenttia seuraavan 15 vuoden aikana. Maankäytön ja metsätalouden ratkaisuilla on keskeinen rooli jäljelle jäävän päästöosuuden kompensoinnissa.

Suomen ympäristökeskus, Alas-laskentamalli
Varsinais-Suomen kasvihuonekaasupäästöjen kehitys vuosina 2005–2019.
Varsinais-Suomen kasvihuonekaasupäästöjen kehitys vuosina 2005–2019.

Valtakunnallisesti suurin pudotus vuosivälillä 2018–2019 tapahtui sähkön käytön päästöissä. Syken mukaan tähän on enitenv aikuttaneet tuulivoimatuotannon kasvu sekä kivihiilen, turpeen ja maakaasun korvautuminen puupolttoaineilla energialaitoksissa.

Fossiilisista polttoaineista luopuminen on Varsinais-Suomessakin keskeinen tavoite, jonka toteutumisesta on nyt nähtävissä selviä tuloksia. Maakunnassa suurin 25 prosentin pudotus tapahtui kaukolämmössä vuosina 2018–2019. Viime vuotta koskevat ennakkotiedot valmistuvat tänä kesänä. Erityisesti Turun seudun kaukolämmön tuotannossa käytetyn polttoainejakauman muutoksen uskotaan näkyvän näissä tiedoissa. Erilaisten lämpöpumpputekniikoiden käyttöönotto lämmöntuotannossa takaa hyvän kehityksen jatkumisen edelleen. Kulutussähkön päästövähennys oli Varsinais-Suomessa 20 prosenttia.

Liikenteen osuus kokonaispäästöistä on kasvanut lämmitys- ja sähköenergian päästövähennysten myötä. Tieliikenteen päästöt ovat vähentyneet vuosien 2018–2019 välillä 5 prosenttia, mikä tarkoittaa palaamista vuoden 2015 tasolle. Maatalouden absoluuttiset päästöt ovat sen sijaan nousseet 5 prosenttia.

Kuntien toimenpiteitä pidetään erityisen merkittävinä päästökehitykselle. Kunnissa keskeisiä vaikuttamisen paikkoja ovat esimerkiksi kuntakiinteistöjen energiatehokkuus, kuntien hankinnat rakennuttaminen mukaan luettuna, kaavoitus ja elinkeinopolitiikka. Monessa kunnassa laaditaan parhaillaan ilmasto-ohjelmaa tai suunnitellaan liittymistä kuntien energiatehokkuussopimukseen. Muun muassa Kaarinassa päätettiin hiljattain kaupungin ilmastotavoitteista.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Ilmasto-ohjelma 2030 on Kaarinan kaupungin vastaus Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoitteeseen. Haluamme ihmislähtöisellä ohjelmallamme muistuttaa, että ilmastotavoitteen saavuttaminen on mahdollista hyvin monenlaisilla elämäntavoilla. Nyt on tärkeää löytää toimenpiteille aikaa ja resursseja sekä päättää niistä käytännössä vuosittain talousarvion yhteydessä, kertoo kaupunginjohtaja Harri Virta Syken tiedotteessa.

Kaarinan päästöt ovat vuosivälillä 2018–2019 vähentyneet 10 prosenttia. Kaupungin tavoitteena on, että vuonna 2030 päästöt asukasta kohti ovat 1,5 tonnia, mikä tarkoittaa 80 prosentin vähennystä vuoden 2007 tasoon verrattuna.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.