Tutkimus

Väitös: Raskaudenaikainen D-vitamiinivaje lisää lievästi ADHD:n riskiä lapsella

Marttiina Sairanen
Monet raskausajan epäsuotuisat olosuhteet lisäävät ADHD-riskiä. Yksi riskitekijä on raskaudenaikainen D-vitamiinivaje, selviää Turun yliopiston lääketieteen lisensiaatti Minna Sucksdorffin väitöstyössä.
Monet raskausajan epäsuotuisat olosuhteet lisäävät ADHD-riskiä. Yksi riskitekijä on raskaudenaikainen D-vitamiinivaje, selviää Turun yliopiston lääketieteen lisensiaatti Minna Sucksdorffin väitöstyössä.

Äidin D-vitamiinin puutoksella on yhteys lapsen kohonneeseen aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriön eli ADHD:n riskiin, selviää Turun yliopiston lääketieteen lisensiaatti Minna Sucksdorffin väitöstyössä.

– Kyseessä on ensimmäinen väestötason tutkimus, joka selvitti yhteyttä äidin alkuraskauden veren D-vitamiinipitoisuuden ja lapsen diagnosoidun ADHD:n välillä. Tutkimuksen raskaudet sijoittuivat aikakaudelle ennen nykyistä raskaana olevien äitien D-vitamiinisuositusta. Pitoisuudet olivat tuolloin hyvin matalia, Sucksdorff taustoittaa Turun yliopiston tiedotteessa.

Myös nikotiinialtistus lisää riskiä

Sucksdorff osoitti, että mitä suurempi äidin veren nikotiinipitoisuus oli alkuraskaudessa, sitä suurempi oli lapsen ADHD-diagnoosin riski myöhemmin elämässä. Voimakas nikotiinialtistus nosti lapsen ADHD-riskin yli kaksinkertaiseksi verrattuna nikotiinille altistumattomiin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Yhteyttä sikiöaikaisen nikotiinialtistuksen ja diagnosoidun ADHD:n välillä ei ollut aiemmin todennettu käyttämällä äidin raskaudenaikaisia verinäytteitä. Aiemmat tutkimukset ovat perustuneet äitien omaan ilmoitukseen mahdollisesta tupakoinnista, Sucksdorff sanoo.

Pitää ymmärtää, että genetiikka ei ole ainoa vaikuttava tekijä

Tämän lisäksi Sucksdorff löysi yhteyden ennenaikaisen syntymän, sikiön kasvuhäiriöiden, vastasyntyneen matalan kunnon ja lapsen kohonneen ADHD-riskin välillä.

– Tulokset antavat tukea sille, että geneettisen alttiuden lisäksi epäsuotuisilla raskaudenaikaisilla ja varhaisvaiheen terveystekijöillä näyttää olevan merkittävä vaikutus myöhempään ADHD:n riskiin, Sucksdorff sanoo.

Sucksdorff osoitti, että mitä varhaisemmin ennen laskettua aikaa lapsi syntyy, sitä suurempi on hänen riskinsä saada myöhemmin ADHD. Lievästi kohonnut riski oli nähtävissä vielä muutamaa viikkoa ennen laskettua aikaa syntyneillä verrattuna aivan täysiaikaisena syntyneisiin.

– Lisäksi sikiön huono kasvu lisäsi myöhempää ADHD-riskiä. Kohonnut riski voitiin osoittaa jo ennen perinteisesti käytettyjä huonon kasvun kategorioita. ADHD-potilailla oli muita lapsia useammin myös matalammat Apgar-pisteet vastasyntyneenä, Sucksdorff kertoo tiedotteessa.

Apgar-pisteillä kartoitetaan vastasyntyneiden kuntoa. Pisteytyksessä arvioidaan esimerkiksi ihonväri, hengitys, ärtyvyys ja sydämensyke.

ADHD-diagnoosin saaneet lapset olivat myös muita lapsia useammin syntyneet suunnitellulla keisarileikkauksella tai käynnistetyllä synnytyksellä, olleet perätilassa tai tarvinneet hoitoa vastasyntyneiden teho-osastolla.

Tutkimus tehtiin laajan valtakunnallisen rekisteritiedon pohjalta. Tutkimus käsitti yhteensä lähes 50 000 vuosina 1991–2005 syntynyttä lasta, joista yli 10 000 oli saanut ADHD-diagnoosin vuoden 2011 loppuun mennessä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Uutisen otsikkoa on muutettu jälkikäteen 28.5. kello 13.55. D-vitamiini lisää lievästi ADHD:n riskiä, ei lievän ADHD:n riskiä.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.