Huumausaineet

Jätevesitutkimus paljastaa: Koronapandemia vähensi bilehuumeiden käyttöä, mutta amfetamiinin käyttö jatkaa kasvuaan

Lennart Holmberg
Jätevesien huumejäämiä koskevassa THL:n tutkimuksessa havaittiin, että korona-aika on vähentänyt esimerkiksi kokaiinin ja ekstaasin käyttöä.
Jätevesien huumejäämiä koskevassa THL:n tutkimuksessa havaittiin, että korona-aika on vähentänyt esimerkiksi kokaiinin ja ekstaasin käyttöä.

Jätevesitutkimukset osoittavat, että amfetamiinin käyttö on Suomessa edelleen lisääntynyt.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen organisoima tutkimus osoittaa, että amfetamiinia käytetään laajasti koko maassa, ja käyttö on jatkanut kasvuaan etenkin pääkaupunkiseudulla.

Helsingin ja lähiseutujen alueella todettiin maaliskuussa mittaushistorian korkeimmat amfetamiinin käyttömäärät. Huumetta käytettiin viime vuoden keväällä Suomessa edelleen enemmän kuin useissa muissa Euroopan maissa.

Turussa amfetamiinin käytössä ei näkynyt selkeää nousevaa trendiä, toisin kuin esimerkiksi Lappeenrannassa, Kotkassa ja Porissa.

Amfetamiinin käytön voimakas kasvu heijastelee myös yhteiskunnallisissa lieveilmiöissä. Huumerattijuopumusten määrä seuraa jätevesiseurannassa havaittuja huumeiden käyttömääriä Suomessa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Koronapandemia näkyy myös bilehuumeiden käytön vähentymisenä.

– Kokaiinin käyttö on tasaantunut ja ekstaasin käyttö jopa vähentynyt koronarajoitusten aikana useissa tutkimuskaupungeissa. Tähän ovat mahdollisesti vaikuttaneet paitsi huumeiden saatavuus, myös kokoontumisrajoitukset sekä iltaelämää koskevat rajoitukset, kehittämispäällikkö Aino Kankaanpää sanoo THL:n tiedotteessa.

Useissa kaupungeissa havaittiin lievää kokaiinin käyttömäärän laskua vuoden takaisista huippulukemista.

Vuodesta 2012 sen käyttö on kuitenkin moninkertaistunut erityisesti eteläisessä Suomessa.

Ekstaasia käytetään joka puolella Suomea, mutta myös sen käyttö on vähentynyt.

Metamfetamiinia käytetään tällä hetkellä Suomessa hyvin vähän, ja sen käyttö on laskenut selvästi vuosista 2016 ja 2017. Yleisintä Suomessa käytettävää niin sanottua uutta huumetta, alfa-PVP:tä, todetaan jätevesitutkimuksissa säännöllisesti vain pääkaupunkiseudulla ja sen läheisyydessä.

Vuosia jatkunut seuranta osoittaa, että huumetilanteen kehittymisessä on Suomessa selkeitä alueellisia eroja. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun ja lähialueiden erilaisten huumeiden yhteenlaskettu käyttö on moninkertaistunut seurannan alusta. Samalla esimerkiksi Turun seudulla käyttömäärien kasvu on ollut vähäisempää.

Jätevesitutkimuksia on tehty vuodesta 2012. Amfetamiinin, kokaiinin, ekstaasin ja metamfetamiinin yhteenlasketut käyttömäärät ovat noin kolminkertaistuneet tutkimuksen alkuvuosista. Suomessa huumausainemääriä raportoitiin kaikkiaan 27 kaupungin jätevesistä. THL vastaa Suomen osuuden raportoinnista Euroopan huumausaineiden seurantakeskuksen (EMCDDA) kansainvälisessä vertailussa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.