Raisio

Raisio käy taistoon espanjansiruetanoita vastaan – kaupunkiin tulossa etanaroskiksia

Eero Saarikoski
Espanjansiruetanan tunnistaa helpoiten sen yleisimmistä, oranssinkirjavasta värityksestään.
Espanjansiruetanan tunnistaa helpoiten sen yleisimmistä, oranssinkirjavasta värityksestään.

Nopeasti lisääntyvää espanjansiruetanaa on tavattu muun muassa Raisiossa. Nyt kaupunki on tarttunut toimeen ja kannustaa asukkaitakin mukaan taisteluun puutarhoja valtavaa vieraslajia vastaan.

Raisio tuo toukokuussa etanaroskikset kahteen paikkaan. Ihalan Jertantiellä ja Tikanmaan Vierulantiellä sijaitseviin roskiksiin saa viedä vain kuolleita espanjansiruetanoita koko kaupungin alueelta. Etanaroskiksen tunnistaa harmaasta väristä sekä kyljen ja kannen opastetarroista. Roskikset löytyvät toukokuusta syyskuun loppuun Jertantien kierrätyspisteen vierestä ja Vierulantien alkupäästä.

Etanat tapetaan keräämisen jälkeen esimerkiksi kaatamalla niiden päälle kiehuvaa vettä tai etikkaliuosta. Neste poistetaan ja kuolleet etanat laitetaan hyvin suljettuun muovipussiin tai maitotölkkiin. Tämän jälkeen keräysastiat laitetaan polttokelpoiseen jätteeseen tai etanaroskikseen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Espanjansiruetana on kansallisesti haitallinen vieraslaji ja paha tuholainen kotipuutarhoille, viljelyksille sekä kaupunkiluonnolle. Se voi risteytyä myös muiden etanalajien kanssa ja aiheuttaa haittaa näin alkuperäisille lajeille. Lisäksi sen erittämässä limassa voi olla muun muassa listeriaa ja muita bakteereja, jotka voivat olla haitallisia ihmisille ja kotieläimille.

Espanjansiruetanat ovat arviolta 7–14 sentin pituisia ja väritykseltään murretun oranssinruskeita, likaisenruskeita tai mustia. Useimmiten niillä ei ole sivuraitoja. Espanjansiruetanaa ei pidä sekoittaa ukkoetanaan, jonka jalan alapinnan reunat ovat leveälti mustat. Lisäksi ukkoetanalla on selässään pitkittäinen harjanne, joka päättyy häntäpäässä terävään kärkeen.

Lajit voi erottaa myös hengitysaukon sijainnin perusteella. Ukkoetanan hengitysaukko sijaitsee vähän kauempana päästä kuin espanjansiruetanalla. Ukkoetanalla hengitysaukko on kilven puolivälin takapuolella, ja espanjansiruetanalla hengitysaukko on kilven puolivälin etupuolella.

Ukkoetana kuuluu maamme alkuperäiseen lajistoon, eikä sitä ole syytä hävittää.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.