Tutkimus

Usealle turkulaiselle bioalan tutkijalle myönnetty satojentuhansien rahoitus – aiheet vaihtelevat Alzheimerista ympäristöterveyteen

Timo Jakonen
Suomen Akatemia myönsi uusia rahoituksia kuudelle Turun yliopiston tutkijatohtorille ja kahdelle turkulaiselle bioalan akatemiatutkijalle.
Suomen Akatemia myönsi uusia rahoituksia kuudelle Turun yliopiston tutkijatohtorille ja kahdelle turkulaiselle bioalan akatemiatutkijalle.

Suomen Akatemian biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta on myöntänyt rahoituksen 33 uudelle tutkijatohtorille. Joukossa on kuusi Turun yliopiston tutkijaa.

Rahoituskausi on 2021–2024 eli kolme vuotta, ja myönnöt ovat noin 230 000–320 000 euroa. Rahoitus on tarkoitettu tutkijatohtorin oman palkan lisäksi henkilökohtaisiin tutkimuskuluihin sekä kansainväliseen että kotimaiseen liikkuvuuteen.

Toimikunta painotti rahoituspäätöksissään hakijoiden tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta ja tänä vuonna erityisesti hakijan suunnittelemaa kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ja liikkuvuutta.

Tutkijatohtorirahoituksen tavoitteena on mahdollistaa lupaavimpien, äskettäin tohtorintutkinnon suorittaneiden tutkijoiden pätevöityminen vaativiin tutkimus- tai asiantuntijatehtäviin sekä edistää heidän siirtymistään kohti itsenäistä tutkijanuraa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Yksi rahoituksen saaneista tutkijatohtoreista on Anniina Snellman. Hän tutkii Turun yliopistossa muistisairaus Alzheimerin taudin varhaisia aivomuutoksia APOE-geenin oireettomilla kantajilla. APOE-geenin tiedetään lisäävän Alzheimerin taudin riskiä. Tutkimus on tärkeää, sillä aivomuutosten selvitys on oleellista taudin varhaisessa havaitsemisessa ja hoidossa.

Toinen rahoitusta saanut Turun yliopiston tutkimusprojekti on Matti Ruuskasen tutkimushanke ihmisen mikrobiston maantieteellisestä vaihtelusta. Hankkeessa selvitetään, kuinka maantieteelliset erot suoliston ja mikrobiyhteisöjen koostumuksessa vaikuttavat ihmisten mikrobistoon ja kroonisiin sairauksiin suomalaisessa väestössä. Tutkimus auttaa ymmärtämään millä tavoin mikrobisto välittää elinympäristömme ja -tapojemme yhteyttä länsimaissa yleistyneisiin sairauksiin kuten paksusuolen syöpään, allergioihin tai astmaan. Tarkoituksena on myös parantaa tautimalleja ja kehittää elinympäristöämme luonnon monimuotoisuutta ja ihmisten terveyttä tukevaksi.

Suomen Akatemia julkisti maanantaina myös 24 uutta biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen akatemiatutkijaa. Heistä kaksi työskentelee turkulaisissa yliopistoissa: Jacquemet Guillaume Åbo Akademissa ja Silke Van den Wyngaert Turun yliopistossa.

Akatemiatutkijoiden rahoituskausi on 2021–2026 eli viisivuotinen ja myöntö tutkijaa kohden 447 650 euroa.

Rahoitus on tarkoitettu akatemiatutkijan omaan palkkaan, ja tutkijat saavat myöhemmin kutsun erilliseen tutkimuskulurahoitushakuun.

Akatemiatutkijarahoituksen tavoitteena on tarjota lupaaville tutkijoille laajat ja monipuoliset mahdollisuudet itsenäiseen tutkimustyöhön, edistää oman tutkimusryhmän perustamista ja mahdollistaa oman alan tutkimuksen kehittäminen. Akatemiatutkijoilla odotetaan myös olevan hyvät kansalliset sekä kansainväliset yhteistyöverkostot.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Turun yliopiston uudet tutkijatohtorit

Chastney, Megan SHANK3 solujen viestinnän, tarttumisen and solutukirangan toiminnan koordinaattorina.

Conway, James Integriinifosforylaation vaikutus rintasyövän etenemisessä.

Grönroos, Toni Betasolujen autoimmuniteettia edeltävät muutokset ja 1 tyypin diabetes.

Ruuskanen, Matti Maantieteellinen vaihtelu ihmismikrobiomissa ja sen yhteydet ympäristöterveyteen.

Snellman, Anniina Synapsitiheyden muutosten, neuroinflammaation ja amyloidikertymän yhteys tiedonkäsittelytoiminnoiltaan normaaleilla eri Alzheimerin taudin riskin omaavilla terveillä vapaaehtoisilla (ASIC-E4).

Sommeria-Klein, Guilhem Mikrobiekologian avainprosessien tilastollinen yhtenäismalli.

Uusia akatemiatutkijoita

Jacquemet, Guillaume (Åbo Akademi).

Van den Wyngaert, Silke (Turun yliopisto) Svamp-parasitism längs en salinitetsgradient: en förbisedd drivande faktor för marina växtplanktonblomningar.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.