Turun yliopisto

Turkulaisprofessori André Souranderille huomattava rahoitus lasten mielenterveyspalvelujen kehittämiseen

Hanna Oksanen, Turun yliopisto
André Souranderin saama viisivuotinen Euroopan tutkimusneuvoston Advanced Grant -rahoitus on Euroopan suurin henkilökohtainen tutkimusrahoitus.
André Souranderin saama viisivuotinen Euroopan tutkimusneuvoston Advanced Grant -rahoitus on Euroopan suurin henkilökohtainen tutkimusrahoitus.

Turun yliopiston professori André Sourander sai Euroopan tutkimusneuvosto ERC:n myöntämän viisivuotisen 2,5 miljoonan euron rahoituksen lasten mielenterveyspalveluja kehittävälle hankkeelleen. Souranderin hankeessa tutkitaan digiavusteisen vanhempainohjauksen juurruttamista, personointia ja genetiikkaa.

Euroopan tutkimusneuvoston Advanced Grant -rahoitus on Euroopan suurin henkilökohtainen tutkimusrahoitus. Viisivuotinen rahoitus myönnetään asemansa vakiinnuttaneille tutkimusjohtajille, joille on jo kertynyt huomattava määrä saavutuksia tutkijan uralla.

– Kyseessä on yksi Euroopan kilpailluimmista rahoituksista, jossa tutkimusidean pitää olla kansainvälistä huippuluokkaa, kertoo tutkimusrahoituksen asiantuntija Maria Maunula Turun yliopistosta.

Lapsuuden häiriökäyttäytyminen on haaste yhteiskunnille. Lapsuudessa alkaneet käyttäytymisen ongelmat heijastuvat koko elinikään ja niihin liittyvät kustannukset ovat korkeat. Tutkimusten mukaan vanhempainohjaus on tehokkain hoito käytöshäiriön ehkäisemiseksi, kuitenkin useimmat vanhemmat, jotka tarvitsevat vanhempainohjausta, eivät sitä saa.. Usein syynä pidetään resurssipulaa, jota koronapandemia on vain pahentanut.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Digiavusteiset ohjelmat ovat yksi ratkaisu resurssipulaan. Lisäksi ne ovat tasapuolisesti saatavilla kaikkialla ja vieläpä koronaturvallisesti, Sourander toteaa.

Souranderin mukaan painopiste tulisi siirtää erikoissairaanhoidosta ja lastensuojelusta perustasolla tapahtuvaan ongelmien varhaiseen tunnistamiseen, puuttumiseen ja ennaltaehkäisyyn, joka tulisi yhteiskunnalle kaikin tavoin edullisemmaksi.

Turun yliopiston mukaan digitaalisia vanhempainohjausmenetelmiä ei ole aikaisemmin tutkittu tällä mittakaavalla. Souranderin tutkimus on ensimmäinen laajaa väestörekisteriä hyödyntävä tutkimus digitaalisen vanhempainohjauksen pitkän aikavälin tuloksista. Mahdollisuuksia uskotaan olevan useaankin tieteelliseen läpimurtoon.

– Tuotamme muun muassa täysin uutta tietoa siitä, voivatko psykososiaaliset hoito-ohjelmat johtaa epigeneettisiin muutoksiin, kertoo Sourander.

– Lisäksi menetelmiä personoidaan kullekin perheelle sopivaksi tekoälyn ja algoritmien avulla, mitä ei ole myöskään aikaisemmin tutkittu, hän jatkaa.

Sourander on tunnettu lastenpsykiatrian tutkija. Hän on selvittänyt tutkimustyöllään muun muassa kansanterveydellisesti merkittävien psykiatristen häiriöiden syntymekanismeja ja kehityskulkuja. Näiden tutkimusten pohjalta hän on ryhmineen ryhtynyt kehittämään digiavusteisia hoito-ohjelmia keskeisiin lastenpsykiatrisiin ongelmiin ja tutkimaan niiden vaikuttavuutta sekä toimivuutta osana perusterveydenhuollon kliinisiä käytäntöjä. Tutkimusprosessien aikana on kehitetty toimintamalleja riskiryhmien tunnistamiseksi neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Souranderin tutkimusryhmien Voimaperheet-ohjelmat on kohdennettu kehityksellisesti tärkeisiin siirtymävaiheissa sikiökauden ja nuoren itsenäistymisen välisenä aikana.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.