Koronavirus

Tutkimus: Suomalaiset ovat sitoutuneet hyvin koronarajoituksiin – iällä ja sukupuolella vaikutusta

Marttiina Sairanen

Tuoreen yhdessätoista eri maassa tehdyn tutkimuksen perusteella suomalaisilla on ollut koronapandemian aikana korkein luottamus valtiojohtoon ja terveydenhuoltoon. Luottamus on tutkimuksen mukaan tärkeä tekijä koronarajoituksiin sitoutumisessa.

Koronapandemian aikana on eri puolilla maailmaa otettu käyttöön rajoituksia viruksen etenemisen hidastamiseksi ja estämiseksi. Toimet ja niiden rajoittavuus ovat vaihdelleet maittain.

Rajoitustoimista toteutettiin viime vuonna kesä–marraskuussa kansainvälinen verkkokysely. Kysely tehtiin Suomen lisäksi Alankomaissa, Belgiassa, Bulgariassa, Intiassa, Isossa-Britanniassa, Latviassa, Puolassa, Romaniassa, Ruotsissa ja Tšekissä.

Tutkimuksessa vastaajat arvioivat 44 rajoitustoimen tehokkuutta ja rajoittavuutta sekä sitoutumistaan rajoitusten noudattamiseen, mikäli ne olivat koskettaneet vastaajaa henkilökohtaisesti. Lisäksi tutkimuksessa kysyttiin muun muassa luottamusta valtiojohtoon koronaviruspandemian hoidossa, valtiojohdon reagoinnin tarkoituksenmukaisuutta sekä luottoa terveydenhuollon resursseihin pandemian hoidossa. Kyselyyn vastasi yhteensä 9 543 henkilöä, joista suomalaisia oli 542.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Useat rajoitukset, kuten 1–2 metrin etäisyyden pitäminen muihin ihmisiin ja etätyösuositus tai -velvoite, koettiin Suomessa tehokkaammaksi ja vähemmän rajoittavaksi muihin maihin verrattuna. Rajoituksiin myös sitouduttiin Suomessa paremmin.

Koronarajoituksiin sitoutumiseen oli yhteydessä tartunnan pelko ja koettu stressi. Sitoutumatta jättämiseen taas oli tutkimuksen mukaan yhteydessä se, jos valtiojohdon reagoinnit pandemian leviämisen estämiseksi koettiin liian äärimmäisinä. Luottamus valtiojohtoon korostuu kansalaisten vastauksissa eli luottamus lisää sitoutumista rajoitusten noudattamiseen.

– Kansalaiset ovat valmiita noudattamaan myös omia perusoikeuksiaan rajoittavia koronarajoitteita, jos ne koetaan tehokkaiksi. Kuitenkin esimerkiksi maskin käytön suhteen koettua tehokkuuttakin tärkeämpää on se, että kansalaiset luottavat päätöksentekijöihin. Suomalaisten luottamus päättäjiin tuli kyselyssämme hyvin esiin. Selkeä viestintä rajoitteiden valintaperusteista ja tehokkuudesta on kuitenkin tärkeää, ja sitä kannattaa vaalia, toteaa tiedotteessa tutkimusta Suomessa johtanut Turun yliopiston tutkijatohtori Tella Lantta.

Tutkimuksen tulosten perusteella myös koulutusasteen, sukupuolten ja ikäryhmien välillä on eroa rajoituksiin sitoutumisessa. Sekä korkeakoulutus että naissukupuoli lisäävät todennäköisyyttä rajoitusten noudattamiseen. Lisäksi korkeampi ikä lisää rajoituksiin sitoutumista.

– Kohdennettua tietoa, joka ottaa huomioon kansalaisten taustatekijät tarvitaankin sitoutumisen edistämiseksi, sanoo Lantta.

Tutkimusryhmä on hiljattain julkaissut ensimmäisen kyselytutkimukseen pohjautuvan tutkimusartikkelin. Seuraavassa julkaisussa tarkastellaan vastaajien mielenterveyttä ja sitä, miten rajoitukset ovat siihen yhteydessä. Tutkimus julkaistaan myöhemmin keväällä 2021.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (6)

Vanhimmat ensin
Vastaa
S.F.
Puutteellinen tutkimus
"Tutkimuksen tulosten perusteella myös koulutusasteen, sukupuolten ja ikäryhmien välillä on eroa rajoituksiin sitoutumisessa"
- mutta ilmeisesti autuaasti unohdettiin tutkia vaikkapa kieliryhmän vaikutusta rajoituksiin sitoutumisessa. Siitä saataisiin tärkeää tietoa rajoitusten suunnitteluun ja viestintään.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
1350
Vast: Puutteellinen tutkimus
Totta. Tutkimuksellisessa otantamielessä on hyvinkin suuri ero lopputuloksen kannalta, keitä nämä nk. "suomalaiset" ovat nyt sitten sattuneet olemaan/olematta.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Puutteellinen tutkimus
No eipä ole epäselvää, mitä S.F. ja cancelled ajavat takaa. Näyttää oudoksuttavan, että tusinaan maahan ja vajaaseen 10 000 ihmiseen kohdistuvat tutkimus ei pyri nostamaan esiin, onko eroja Suomen "kieliryhmien" välillä.

Taitaa vain olla niin, että muualla maailmassa ja laajemmissa ympyröissä tuollaisista vähät piitataan. Lisäksi pelkästään Intiassa on kai jopa satoja eri kieliä, ja muissa tutkimusmaissakin useita, eli moisen datan käsittely olisi yksinkertaisesti aikaavievää, hankalaa ja kovin vähän kertovaa. Puhumattakaan etnisistä ryhmistä - jotka tietenkään eivät nimimerkkejä kiinnostakaan. Etnisyys ja kielikin ovat vaikeammin määritettäviä ja käsiteltäviä kuin ikä tai sukupuoli (ainakin suurella enemmistöllä).

Miten olisi pikku tilkka suhteellisuudentajua? Tätä tutkimusta eivät tehneet Suomen persut.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Aimäävai?
Vast: Puutteellinen tutkimus
@Angus

Olisi syytä myös tarkastella maamme eri murrealueilla tavattavaa rokotusmyönteisyyttä tahi -vastaisuutta.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
EpäHumanisti
Vast: Puutteellinen tutkimus
Myös poliittinen suuntautuminen olisi hyvä ottaa huomioon, taisi kuitenkin yksi puolue olla ylitse muiden kulkutautimyönteisyydessään. Taisipa joku erotettu jäsen jopa uhkailla väkivallalla niitä jotka koronarajoituksia halusivat.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Sivustaseuraaja
Vast: Puutteellinen tutkimus
Ps. Minäkin olen vääräkielinen...
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.