Piileekö Koroisten pellon alla unohdettu muinaiskaupunki? Rakennusten jäänteet tutkakuvissa saivat tutkijat uteliaiksi

Kimmo Ikonen29.03. 14:46

Muinaisuus esiin

Hyvä, että alue tutkitaan ja toivottavasti saadaan lisätietoa Koroisten menneisyydestä. Aikaa saattaa kulua, mutta ei se haittaa, kun asia on tärkeä.

Haluatko käyttää

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.

Kirjoita vastaus viestiin

Viesti

Peruuta

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.

Virhe viestin lähetyksessä.

TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Simo_Vaatehuoneelta29.03. 15:51

Birkat mielessä

Täällä elellään toiveissa, että viikinkien asumuksia ja rakennelmia löytyisi. Ugrien ja mongoolien kyhäelmiä sieltä löytyy jos jotain.

Haluatko käyttää

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.

Kirjoita vastaus viestiin

Viesti

Peruuta

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.

Virhe viestin lähetyksessä.

TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Z.Z.Zalolainen29.03. 16:06

Nyt vasta?

Eikös Koroinen ole tunnetusti ikivanha asuinpaikka? Nii että nyt vasta ruvetaan selvittämään ja penkomaan? Tottakai siellä on asumusten ja asutuksen jäänteitä.

Haluatko käyttää

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.

Kirjoita vastaus viestiin

Viesti

Peruuta

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.

Virhe viestin lähetyksessä.

TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Hima-Hönö30.03. 13:46

Nykyaika - entisaika

Entisaikojen tutkinta on sikäli mielenkiintoista että sen vaikutukset liittyvät nykyaikaan.
Kun esimerkiksi Turun kauppatorin rakentamiseen liittyvät kaivaukset olivat tiettyjen tahojen mielestä "jonninjoutavaa puuhastelua" (oma tulkintani) niin siinä ohitettiin entisyys. Koriston asiassa taas ohitetaan nykyisyys ja osittain menneisyys. Tarkoitan tällä että rahaa tutkimuksiin ei tarvita koska nykytiedolla sinne ei rakenneta. No ajathan muuttuvat kuten myös asioiden perustelut. Joten oma julkinen päätelmäni asiasta on että alueen tutkimus olisi perusteltua.
Tutkimusten tarpeellisuudesta ja rahoituksesta päättämisestä uskallan antaa asianomaisten päättäjien hallintaan. Toiset toki olkoot omaa mieltään.

Haluatko käyttää

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.

Kirjoita vastaus viestiin

Viesti

Peruuta

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.

Virhe viestin lähetyksessä.

TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

1

Perjantain koronatiedot: 380 uutta koronatartuntaa ja kaksi kuolemantapausta – lauantain lukuja ei saada THL:n huoltotöiden takia

2

Hepokullan K-market ryöstettiin teräaseella uhaten

3

Ketjukolari aiheutui poliisin arvioiden mukaan pölypilvestä – onnettomuus poiki toisenkin peräänajon ruuhkautuneella Kehätiellä

4

Äänestä suosikkiasi Turku-villasukkakilpailussa

5

Raision Kustavintiellä autoilija törmäsi päin kameratolppaa

Lisää

Vantaan Koivukylässä nokkakolari – yksi kuollut

16.4.2021 23:00

Naantalin saaristotaksaan luvassa helpotusta – voisi koskea tuhansia kiinteistöjä

16.4.2021 21:29

Korona kuritti Turun lapsia – Turun vuoden 2020 strategiaraportti kehuu rakentamista ja digiloikkaa

16.4.2021 21:25

Maskussa sijaitsevassa venehallissa sähköpalon alku

16.4.2021 21:11

Que Tal hallitsi suosikkina Metsämäen perjantairaveissa

16.4.2021 21:07

Lisää

Sukat ovat siskolleni, joka on pesunkestävä turkulainen. Sukat on tehty suomenlampaanvillasta neuloen ne varpaista varren alkuun, jotta saadaan maksimoitua varren pituus. Kuva on kirjailtu sukkien päälle. Sukat teki Jenni Kauppinen.

Käsityöt

Katso huikea sukkagalleria: Turun maamerkit ja Aurajoen ranta kudottiin moniin varsiin – omat sukkaparit sai myös Ruisrock ja Wärtsilän nosturi

Alttoviulun tehtävä orkesterissa on rakentaa soinnillista pohjaa. Alttoviululle on myös kirjoitettu sooloteoksia ja sovitettu alun perin muille soittimille sävellettyjä teoksia, TFO:n alttoviulisti Ramona Wolin-Takala kertoo.

Mikä soitin!

"Jos jousiston sointi ei ole hyvä, ei koko orkesteri kuulosta miltään" – Viulu, alttoviulu, sello ja kontrabasso ovat orkesterin sydän

Arkea

Arkean edessä rajut henkilöstösäästöt – työnantajan arvion mukaan edessä voi olla sata potkua ja satoja pakkolomia

Olympialaisten alkuun on keskiviikkona tasan sata päivää. Alunperin niiden piti käynnistyä jo 264 päivää sitten.

Olympialaiset

72 prosenttia haluaa perua kisat, tuntuu kuin 38,5 – listasimme olympialaisten luvut tasan sata päivää ennen alkua

Suojaisa ja hyvien liikenneyhteyksien päässä sijainnut Koroinen on ollut luonteva paikka kauppakeskittymälle. Laurilan pellon alueella on mahdollisesti ollut satama.

Arkeologia

Sitkeä myytti vai muinainen kaupan keskus? Uudet tutkimukset voivat ratkaista Koroisten arvoituksen

Usean valtion alueelle levittäytyvästä Amazonin sademetsästä on viimeisten vuosikymmenien aikana hävitetty huomattava osa.

Ilmasto kriisissä

Tuhoutuvissa sademetsissä odottaa jo puretuksi luultu pommi – silti nälkäiset länsimaat ja Kiina tunkeutuvat yhä syvemmälle

Sandra kokee, ettei saanut oikeudessa oikeutta vaan vääryyttä. Mutta se ei ole syy, miksi hän puhuu tapahtuneesta. Hän haluaa nuorten kohtelevan muita hyvin.

Rikosuhrit

Kuusi puukoniskua muutti turkulaisen Sandran elämän – nyt hän puhuu nuorille toisten kunnioittamisesta

Kakola

Kakolan vankila vaikeni, mutta sellien seinäkirjoituksissa kannabis kukkii ja rundi vituttaa

Ilmasto kriisissä

Merivirrat hidastuvat – ja se voi aiheuttaa Suomessa äärimmäistä säätä tai olla ase taistelussa ilmastonmuutosta vastaan

Tomaattien vaurioita on Ruotsissa dokumentoinut vapaa-ajanviljelyn katto-organisaatio FOR.

Lannoitteet

Kasvoivatko tomaatintaimesi epämuodostuneiksi kippuroiksi? Syynä lienevät luomulannoitteissa piilevät rikkaruohomyrkyt

Historia

Keinuiko tällä tuolilla aikoinaan telakkamies William Crichton? Tuolin tarina vie keskelle 1800-luvun Turkua

Tuomiokirkon ja Vanhan Suurtorin välinen puistikko voisi näyttää suunnitelmien mukaan tulevaisuudessa tällaiselta.

Turku muuttuu

Saa kehittää, kiitos! Turun Vanhankaupungin toimijat kaipaavat tekoja, ei vain ideahuttua

Turun kaupunki on kohdentanut koronaviestintäänsä Varissuolle, missä on todettu paljon tartuntoja.

Koronavirus

Näille Turun alueille koronatartunnat keskittyvät – erityisesti kolme postinumeroaluetta dominoi tilastoja

Erikoisartikkeli

"Sinä et viittä vuotta tässä kivihelvetissä viihdy", väitti talon myyjä Kari Aarnitielle lähes 20 vuotta sitten Kökarissa

Lähiöt

Patterinhaassa oli yksi paikka, jota tietokirjailija lapsena kavahti – Turun lähiöillä on maineensa ja mahdollisuutensa

Orjuus

"BLM on hinta, joka orjuudesta nyt maksetaan" – Lue entisten orjien tarinat ja katso orjalaivojen kulkua Atlantilla

Yksi heti näkyvistä muutoksista on torninosturin katoaminen Kauppatorin maisemasta. Nosturi purettiin tiistain ja keskiviikon aikana. Tämä kuva on otettu keskiviikkona, jolloin nosturista oli vielä osa näkyvissä.

Muuttuva kaupunki

Vielä hetki ennen kuin torilla tavataan – katso, mitä kaikkea Turun uudelle kauppatorille valmistuu jo tänä vuonna

Koronavirus

"Wuhan on surun kaupunki" – kiinalaisnaisen koronapäiväkirja paljastaa, kuinka virus salattiin asukkailta

Saarikaupunki Tenochtitlánin kukistuminen 1521. Tuntemattomaksi jäänyt taiteilija kuvasi 1600-luvun lopun öljyvärimaalauksessa taistelun, jossa espanjalaiset Hernán Cortésin johdolla hävittivät asteekkivaltakunnan pääkaupungin. Kuvassa keskellä takana näkyy korkeana asteekkitemppeli, ja vesien yli kaartavat pengertiet. Kuva on peräisin Jay I. Kislakin kokoelmasta.

Historia

"Kaikki järven talot ja rannat olivat täynnä kuolleiden ruumiita ja ihmisten päitä" – espanjalaiset kukistivat asteekit 500 vuotta sitten

"Tyttöystäväni viimeistelee opintojaan Ruotsissa, joten olemme pystyneet tapaamaan toisiamme vain hyvin rajoitetusti", kertoo Teemu Muurinen.

TS-kysely

Kuka hoitaisi kissaani? Korona on tuonut erilaisia huolia ja syvää yksinäisyyttä yksinasuvien ihmisten arkeen

Kirjailija Hanna Ongelin (1848–1893) noin seitsemäntoistavuotiaana. Kollaasiin upotettu potretti on yksityiskohta Museoviraston kokoelmiin kuuluvasta luokkakuvasta. Teksti on Ongelinin novellikokoelmasta Skizzer och berättelser (1880).

TS Kirja

Hanna Ongelin kirjoitti 1700-sivuisen romaanin, poltti sikareita ja asui naisen kanssa – lue kirjailijan uskomaton tarina

Tämä kuva on tehty yhdistämällä kaksi valokuvaa, jotka esittävät näkymää Turun Linnankadulta Tuomiokirkolle. Mustavalkoinen otos on K. E. Ståhlbergin 1890-luvulla ottama ja kuuluu Museoviraston kuvakokoelmiin. Tammikuussa 2021 Linnankadun kuvasi Lennart Holmberg. Katulinja on pysynyt lähes samana.

Kirjat

Tervetuloa 1800-luvulle kirjailija Maria Kraftmanin Turkuun! Katso vaihtokuvat ja lue omalaatuisen kauppiaan tarina

Wendla Randelin julkaisi vuonna 1848 ainoaksi jääneen romaaninsa, joka ilmestyi turkulaisen J.W. Lilljan Aura-sarjassa nimellä Den Fallna, berättelse af Wendela. Teos on kuvattu Turun yliopiston Feeniks-kirjastossa.

Kirjat

Wendelan salaisuus – Vuonna 1848 Uudenkaupungin pormestarin vaimo julkaisi salanimellä Suomen ensimmäisen aviorikosromaanin

Maria Lahtosen työkiireet vaihtuivat jouluvalmisteluihin, kun läppäri meni rikki.

Erikoisartikkeli

Tältä näytti vuoden pimein päivä Turun neljässä kolkassa – jouluviikkoon kuului koronatestejä ja rikki menneitä läppäreitä

Vierasperäinen ja haitallinen keltalammikki sekoittuu helposti ulpukkaan, mutta on lähemmässä tarkastelussa kukinnoltaan erilainen ja kooltaan pienempi.Laji on levinnyt Aurajoessa viime vuosina paikoin räjähdysmäisesti.

Vieraslajit

Koristeeksi luultu haittakasvi leviää villisti Aurajoessa – säätiö ryhtyy torjuntatöihin keltalammikin pysäyttämiseksi

Luonto Plus umpihangessa – liukulumikengät testissä

Kustavin Laukkarin uimaranta on käymisen arvoinen paikka talvisinkin.

Luonto Plus: Lotakkasoppaa Kustavissa

Luonto Plus umpihangessa – kuin Kolilla, mutta Kaarinassa

Jukka Laapotin mukaan hänellä on sitä suurempi onnistumisen riemu, mitä korkeamman puun kaataa. Siinä on metsurille aina enemmän haastetta.

Työnsä ääressä

Metsuri Jukka Laapotti ei pelkää yksinäistä työtä, jossa saha soi metsän eläimille

Jääsilta Aurajoen yli on rakennettu viimeksi vuonna 2018. Nähtäväksi jää ylittääkö jään paksuus tänä talvena vaadittavat 20 senttimetriä. Vielä jäälle ei ilman asianmukaisia varusteita ole asiaa.

Aurajoki

Katso video pelottomasta hiihtäjästä: Aurajoen jäälle ei vielä asiaa – "Ei sinne uskalla lähettää edes miehiä mittaamaan"