Noin kolmannes suomalaisista siirtäisi kuntavaaleja siihen asti, kunnes noin 70 prosenttia suomalaisista on rokotettu koronaviruksen varalta, selviää Åbo Akademin yhteiskuntatieteen tutkimuslaitos Samforskin uunituoreen Kansalaismielipide-kyselyn tuloksista.

Lähes kaksi kolmesta vastaajasta, ei siirtäisi vaaleja myöhäisempään ajankohtaan.

Kuntavaalit järjestetään sunnuntaina 18. huhtikuuta. Ennakkoäänestys järjestetään 7.–13. huhtikuuta ja ulkomailla 7.–10. huhtikuuta.

Naisista lähes 40 prosenttia haluaisi siirtää vaalit, miehistä 30 prosenttia.

Vaalien siirron suosio pandemian vuoksi kasvaa tasaisesti iän myötä siten, että yli 80-vuotiaiden keskuudessa yli puolet haluaisi siirtää vaalit ja 70–79-vuotiaistakin 40 prosenttia.

Sen sijaan koulutustaso ei kyselyn perusteella näytä vaikuttavan mielipiteeseen vaalien siirtotarpeesta.

Kansalaisten mielipiteet vaihtelevat myös sen mukaan, mitä puoluetta he aikovat äänestää tulevissa kuntavaaleissa.

Vähiten vaalien siirtoa kannattavat Perussuomalaisten äänestäjät, joista 82 prosenttia ei haluaisi siirtää vaaleja. Vaalien siirron kannalla ovat eniten Rkp:n, vihreiden, Sdp:n ja keskustan kannattajat.

Rkp:n kannattajista siirtoa kannattaa 41 prosenttia vastaajista, keskustalla noin kolmannes.

– Vaalien järjestäminen pandemian keskellä on riskialtista puuhaa. Vaaleista voi tulla pannukakku, mikäli epidemiatilanne on huono huhtikuun puolivälissä. Espanjan Kataloniassa järjestettiin aluevaalit 14. helmikuuta ja siellä äänestysvilkkaus laski yli 25 prosenttiyksikköä edellisistä vaaleista, Åbo Akademin valtio-opin professori Kimmo Grönlund sanoo tiedotteessa.

Ongelmaksi nousee myös vaalien legitimiteetti. Tuhansilta suomalaisilta voi puuttua perustuslain takaama äänioikeus näissä kuntavaaleissa erilaisten karanteenijärjestelyjen vuoksi.

Koronavirustartunnan saaneet ja eristyksiin määrätyt eivät saa tartuntatautilain mukaan lähteä kotoaan äänestyspaikalle. Myöskään heidän, joille suositellaan omaehtoista karanteenia, ei toivota menevän äänestämään.

– Tällä voi etenkin pienissä kunnissa olla merkittävä vaikutus vaalitulokseen. Lisäksi moni voi jättää koronan vuoksi äänestämättä, Åbo Akademin valtio-opin ja poliittisen viestinnän professori Kim Strandberg toteaa tiedotteessa.

Suomen edellisissä kuntavaaleissa vuonna 2017 äänesti 58,9 prosenttia äänioikeutetuista.

Korona voi pelottaa eri äänestäjäryhmiä eri tavoin.

– Puolueilla on erilaiset kannattajaprofiilit, jolloin koronan vuoksi äänestämättä jättäneillä voi olla vaikutusta myös vaalien lopputulokseen. Esimerkiksi Sdp:n kannalta vaalien pito huhtikuussa voi nousta ongelmaksi, sillä puolueella on paljon iäkkäitä äänestäjiä Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa, joissa koronaepidemia on pahin, sanoo Grönlund.

Grönlundin mukaan hallituksen tulisi harkita vakavasti lainmuutoksen esittämistä eduskunnalle, minkä turvin vaalit voidaan lykätä ja siirtää suosiolla loppusyksyyn, jolloin Suomessa pitäisi olla laumasuoja koronavirusta vastaan. – Muuten voi edessä olla tilanne, jossa vaalit joudutaan siirtämään vain muutama viikko ennen vaalipäivää, hän toteaa.

Kansalaismielipide-kysely toteutettiin verkossa. Kysely tehtiin 15.–22. helmikuuta ja siihen vastasi 3 090 henkilöä.

Otoksen virhemarginaali on noin kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa.