Pelastajat kokevat aiempaa enemmän väkivallan uhkaa työssään
Pelastuslaitosten henkilöstön kokemien uhka- ja väkivaltatilanteiden yleisyys ja fyysisen väkivallan lisääntyminen ensihoitotehtävillä huolestuttaa pelastuslaitoksia, kertoo Kuntaliitto.
Kuntaliiton koordinoiman Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston mukaan ilmoitukset ovat lisääntyneen 67 prosenttia vuodesta 2016.
Erityistä huolta herättää fyysisen väkivallan merkittävä kasvu. Fyysisen väkivallan tilanteita kirjattiin viime vuonna 46 kappaletta. Aiempina vuosina vastaavia tilanteita on kirjattu vuosittain 16–21 kappaletta.
Suurin osa väkivaltatilanteista tapahtuu ensihoidossa päihtyneen potilaan hoidon yhteydessä joko ambulanssissa, potilaan kotona tai ulkona.
Viime vuonna tyypillisin uhka- tai väkivaltatilanteen aiheuttaja oli päihtynyt miespuolinen henkilö ensihoidon asiakkaana. Noin neljännes uhan aiheuttajista oli naisia ja vain alle viidennes selvin päin.
Vaikka pääosa uhka- ja väkivaltatilanteista tapahtuu ensihoidossa, niitä ilmenee vuosittain muutamia myös muissa pelastustoimen tehtävissä, kuten palotarkastusten yhteydessä.
Tieto mahdollisesta väkivallan uhasta oli etukäteen tiedossa vain joka kymmenennessä tilanteessa. Lopuissa tilanne tuli eteen yllättäen tai tieto ei ollut saatavilla tehdyistä ilmoituksista.
– Hälytystehtävien lähtökohtana on aina asiakkaan hoidontarpeen arviointi, ensihoitoa vaativa tilanne tai muu pelastustoimen tuottama palvelu. Henkilöstön fyysinen koskemattomuus sekä työrauhan turvaaminen on tehtävillä ensisijaisen tärkeää, Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston koordinaattori Terhi Virtanen sanoo tiedotteessa.
Pelastuslaitoksissa on vuosien saatossa lisätty henkilöstön koulutusta ja parannettu suojavarustusta väkivaltatilanteiden varalta. Uhka- ja väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisyyn tulee kuitenkin panostaa myös konkreettisin toimenpitein.
Paremman kokonaiskuvan aikaansaamiseksi pelastuslaitokset toivovat yhdenmukaista raportointijärjestelmää, jolloin tieto olisi helpommin saatavilla ja kynnys raportointiin madaltuisi.
– Yhdenmukainen raportointimenettely olisi tärkeä askel tilanteiden luotettavassa seurannassa. Raportointijärjestelmän integrointi esimerkiksi osaksi sähköisen potilastietojärjestelmän hoitokertomusta mahdollistaisi luotettavammat tilastotiedot, Virtanen sanoo.