Mauno Koiviston synnyinkodin seinään ehdotetaan muistolaattaa – myös Linnankadun loppupää voisi Turkuseuran mukaan olla Mauno Koiviston katu

AVF18.02. 06:39

Ei uudelleen nimeämisiä

Historiaa ei pidä muuttaa ja jo olemassa olevia katuja siis nimetä uudelleen. Uusia katuja ja aukiolta tehdään koko ajan, eiköhän niistä jokin jouda vanhan pressan nimiseksi.

Haluatko käyttää

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.

Kirjoita vastaus viestiin

Viesti

Peruuta

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.

Virhe viestin lähetyksessä.

TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Samppa18.02. 08:48

Kupittaa on Koiviston puisto

Mauno Koivisto tarvitsee pysyvän muistomerkinTurkuun. Turun satama on ollut Koiviston poliittinen korkeakoulu. Siellä hän näki työväestön ankean arjen "Myrylän" päivittäisissä töihinottovärväyksissä.
Nuoruutensa ennen vapaaehtoisena rintamalle menoa Mauno eli kuitenkin Kupittaalla. Kodissaan, jonne hänen äitinsä ompelija Hymni nuorena menehtyi. Tässä Kupittankadun ja Itäisen pitkänkadun välissä aivan lähellä Uudenmaankatua sijainneessa puutaloasuntojen pihapiirissä oli Maunon koti . Samassa pihassa kauppias Anni Silo myi alueen asukkaille maidot, leivät ja sekatavarat. Pihalla toimi hautakivikiillottamo. Pihassa asui myös poliisipällikkö Löytömäki? ja Männistön pyöräilijäveljekset. Viereisen talon pihalla toimi Markkulan romukauppa ja hevosajuri Välimäen tallit. Kivenheiton päässä Tähtitorninkadun kulmassa asui Aksel Airon vanhemmat. Aksel on saanut muistolaattansa asuintalonsa paikalle rakennetun kerrostalon seinään.
Mauno Koivisto oli lapsuutensa ja nuoruutensa vuosina Kupittaan poikia. Sinne hän tarvitsee muistomerkkinsä.
Itäisen pitkänkadun ja Uudenmaankadun risteyksessä on pieni puistikko, muinainen Uudenmaan tori. Se voitaisiin nimetä Mauno Koiviston puistoksi. Sinne sopisi 1840-luvulla istutettujen ja viime kesänä kaadettujen tsaarinpoppeleitten paikalle Mauno Koiviston muistomerkki. Tämän puiston läpi kulkee puistotie Pyhän Henrikin lähteelle. Tämä kaunis koivujen reunustama puistotie voitaisiin nimetä Mauno Koiviston puistotieksi.
Kupittaan puisto on Mauno Koiviston varhaiselämän kiistaton keskipiste uimalaitoksineen ja lintulammikoineen. Puiston rikasta historiaa olisi hienoa täydentää kansan kiistattoman suosikin Mauno Koiviston läsnäololla.

Haluatko käyttää

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.

Kirjoita vastaus viestiin

Viesti

Peruuta

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.

Virhe viestin lähetyksessä.

TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Heiskalaine18.02. 11:25

Vast: Kupittaa on Koiviston puisto

Hyvä kirjoitus ja kannatettava ehdotus.

ArvoTasa18.02. 12:37

Vast: Kupittaa on Koiviston puisto

En allekirjoita sanontoja " kaikkien suomalaisten mielestä" enkä tässä tekstissä olevaa "kiistaton kansansuosikki", silloisen enemmistön mielestä tms. olisi oikeampi ilmaisu. Itsekin asetin suuria toiveita häneen.
Mielestäni Koivisto oli yksi 90-luvun laman arkkitehdeistä, edisti inkeriläisten maahanmuuttoa, jota käytettiin osin väärin, jaaritteli kryptisiä lausuntoja, joita nykyinen jäljittelee, poisti myös jälkeentulevilta liikaa valtaoikeuksia jne.
Luettuani eri muistelmia olisin taipuvainen nykyisin ajattelemaan että Tellervo olisi ollut siinä pätevämpi.
Tuntuu että ihmisillä on joku kaipuu kuninkaallisiin ja kritiikittömään palvontaan, Assissta yritettiin tehdä prinsessaa, mopsistakin julkkis. Onneksi nykyinen on pitänyt jälkikasvunsa poissa julkisuudesta, samoin kuin Halonen tyttärensä.
Uuden ajan presidetenteistä Ahtisaari edisti kauppasuhteita kiitettävästi, mutta huomio kiinnitettiin ulkonäköön. Toki Koivisto on laattansa ansainnut muiden historian henkilöiden tapaan.

AKurkinen18.02. 08:59

😂

Kun näille ”suurhenkilöille” pitää näitä pystejä hakea, niin eikö tuo funikulaari kävisi tarkoitukseen ?

Haluatko käyttää

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.

Kirjoita vastaus viestiin

Viesti

Peruuta

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.

Virhe viestin lähetyksessä.

TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aimäävai?18.02. 09:41

Vast: 😂

Hyvä idea.

Voisi jo tehdä valmiiksi metallisen lätkän aihion tulevalle suurhenkilölle:

"Tämän funikulaarin huoltotöiden aikana siitettiin suurhenkilö (_TÄYTÄ SUURHENKILÖN KOKO NMI TÄHÄN_) tällä paikalla."

Koba19.02. 09:16

Föri

Katuakin komiampi olisi jos Föri nimettäisiin Manun mukaan.Aluksen nimeksi Mauno 1: Ajatusten Aurajoki

Haluatko käyttää

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.

Kirjoita vastaus viestiin

Viesti

Peruuta

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.

Virhe viestin lähetyksessä.

TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

1

Lauantain koronaluvut: Suomessa 645 uutta koronavirustartuntaa – Varsinais-Suomesta koronakartalle uutena kuntana Oripää

2

Avi kertoo perjantaina, siirrytäänkö Varsinais-Suomessa kuuden hengen kokoontumisrajoituksiin

3

Operaatio loppukiri alkaa: Suomessa alkaa 8. maaliskuuta kolmen viikon sulkutila, tason kaksi toimet otetaan käyttöön heti

4

Professori kritisoi hallitusta: "Suomi on joutunut koronan joukkopsykoosiin"

5

Leppäsen taakse asettunut Naantalin kokoomus: "Emme kääntäneet selkäämme Kattelukselle"

Lisää

Elina Saramolan käsissä syntyy pikkuihanuuksia

27.2.2021 12:30

Elämänsä rakkauden voi löytää muualtakin kuin Tinderistä – kolme paria kertoo, miten he tapasivat toisensa

27.2.2021 11:30

Jalkapalloliiga pohtii, aloittaako se kauden suunnitellusti ilman yleisöä – "Vastakkain ovat kaksi yhtä tärkeää asiaa"

27.2.2021 11:00

IL: Kansanedustaja Ano Turtiainen erotettiin perussuomalaisista

27.2.2021 10:36

SDP:n Eeva-Johanna Elorannalla todettu koronavirustartunta – altistuksia jäljitetään

27.2.2021 10:35

Lisää

Jonna Aaltonen on luonut liikemateriaalia työskentelemällä erilaisten esineiden ja materiaalien kanssa.

Toimittaja liikkuu

Tanssitaiteilija kutsui toimittajan Matkalle – sillä reissulla kehollisuus kiilasi sanojen ohi

Heini Maarasen toteuttamat nuket peilaavat koskettavalla tavalla lapsuuden turvattomuutta. Kuvassa Ruusu Haarla (vasemmalla) ja Seidi Haarla.

Teatteriarvio

Seidi ja Ruusu Haarlan Uusi lapsuus rakentaa perheen kipupisteistä palapelin, jonka kuva ei ole kaunis, mutta joka kantaa sisällään toivoa

Potilas odottaa lääkäriltä tarinaa, kertomusta vaivoista ja niiden syistä. Lääkäri taas tekee ratkaisujaan usein potillaan tarinan pohjalta.

Lääketiede

Ei puhuta plasebosta, puhutaan plasebovaikutuksesta – käsitteet menevät helposti sotkuun

Inka Rantakallio valmistui filosofian tohtoriksi Turun yliopistosta vuonna 2019. Väitöskirjassaan hän tutki uushenkisyyttä, ateismia ja autenttisuutta rap-musiikissa.

Musiikki

Suomiräpin ääni murroksessa – Musiikintutkija ja dj Inka Rantakallio kertoo, mitä on hiphop-feminismi ja miksi sitä tarvitaan

Lähiöt

Patterinhaassa oli yksi paikka, jota tietokirjailija lapsena kavahti – Turun lähiöillä on maineensa ja mahdollisuutensa

Orjuus

"BLM on hinta, joka orjuudesta nyt maksetaan" – Lue entisten orjien tarinat ja katso orjalaivojen kulkua Atlantilla

Yksi heti näkyvistä muutoksista on torninosturin katoaminen Kauppatorin maisemasta. Nosturi purettiin tiistain ja keskiviikon aikana. Tämä kuva on otettu keskiviikkona, jolloin nosturista oli vielä osa näkyvissä.

Muuttuva kaupunki

Vielä hetki ennen kuin torilla tavataan – katso, mitä kaikkea Turun uudelle kauppatorille valmistuu jo tänä vuonna

Koronavirus

"Wuhan on surun kaupunki" – kiinalaisnaisen koronapäiväkirja paljastaa, kuinka virus salattiin asukkailta

Saarikaupunki Tenochtitlánin kukistuminen 1521. Tuntemattomaksi jäänyt taiteilija kuvasi 1600-luvun lopun öljyvärimaalauksessa taistelun, jossa espanjalaiset Hernán Cortésin johdolla hävittivät asteekkivaltakunnan pääkaupungin. Kuvassa keskellä takana näkyy korkeana asteekkitemppeli, ja vesien yli kaartavat pengertiet. Kuva on peräisin Jay I. Kislakin kokoelmasta.

Historia

"Kaikki järven talot ja rannat olivat täynnä kuolleiden ruumiita ja ihmisten päitä" – espanjalaiset kukistivat asteekit 500 vuotta sitten

"Tyttöystäväni viimeistelee opintojaan Ruotsissa, joten olemme pystyneet tapaamaan toisiamme vain hyvin rajoitetusti", kertoo Teemu Muurinen.

TS-kysely

Kuka hoitaisi kissaani? Korona on tuonut erilaisia huolia ja syvää yksinäisyyttä yksinasuvien ihmisten arkeen

Kirjailija Hanna Ongelin (1848–1893) noin seitsemäntoistavuotiaana. Kollaasiin upotettu potretti on yksityiskohta Museoviraston kokoelmiin kuuluvasta luokkakuvasta. Teksti on Ongelinin novellikokoelmasta Skizzer och berättelser (1880).

TS Kirja

Hanna Ongelin kirjoitti 1700-sivuisen romaanin, poltti sikareita ja asui naisen kanssa – lue kirjailijan uskomaton tarina

Tämä kuva on tehty yhdistämällä kaksi valokuvaa, jotka esittävät näkymää Turun Linnankadulta Tuomiokirkolle. Mustavalkoinen otos on K. E. Ståhlbergin 1890-luvulla ottama ja kuuluu Museoviraston kuvakokoelmiin. Tammikuussa 2021 Linnankadun kuvasi Lennart Holmberg. Katulinja on pysynyt lähes samana.

Tervetuloa 1800-luvulle kirjailija Maria Kraftmanin Turkuun! Katso vaihtokuvat ja lue omalaatuisen kauppiaan tarina

Wendla Randelin julkaisi vuonna 1848 ainoaksi jääneen romaaninsa, joka ilmestyi turkulaisen J.W. Lilljan Aura-sarjassa nimellä Den Fallna, berättelse af Wendela. Teos on kuvattu Turun yliopiston Feeniks-kirjastossa.

Wendelan salaisuus – Vuonna 1848 Uudenkaupungin pormestarin vaimo julkaisi salanimellä Suomen ensimmäisen aviorikosromaanin

Maria Lahtosen työkiireet vaihtuivat jouluvalmisteluihin, kun läppäri meni rikki.

Erikoisartikkeli

Tältä näytti vuoden pimein päivä Turun neljässä kolkassa – jouluviikkoon kuului koronatestejä ja rikki menneitä läppäreitä

Paperipussi, jossa Fredrika Runeberg säilytti käsikirjoituksiaan, on kuvattu Helsingissä Svenska litteratursällskapetin arkistossa. Arkiston kokoelmaan kuuluu useita Fredrika Runebergin julkaisemattomia käsikirjoituksia ja laaja otos hänen kirjeenvaihtoaan.

Tässä pussissa Fredrika Runeberg säilytti käsikirjoituksiaan – kirjailijan lapsuudenkoti löytyy turkulaisen kadun alta

Linnanniemeä kannatti lähes 30 prosenttia vastaajista.

Konserttitalo

Valtaosa TS-kyselyyn vastanneista haluaa uuden konserttitalon – Linnanniemi kipusi kyselyn ykkössuosikiksi

Henkilö

Olipa kerran koditon sirkustaiteilija... – Suomen ainoan sirkuskaupan tarina on huikea sattumusten summa

Erikoisartikkeli

Tosielämän Findiana Jones löysi Raamatusta salakoodin ja puhui miljonäärit aarrejahtiin

Myllysilta hallitsee iltavalaistusta Aurajoella.

Turku

Turun katuvalot päivittyvät ledivalkoiseen – kaupunkiin tulossa myös kauan odotettu valotapahtuma

Yhdysvallat

Amerikassa kaikki on suurta ja äänekästä – näin opit ajattelemaan kuin jenkki

Paikalliset

Turun Sanomien toimitukseen saapui eräänä päivänä pysäyttävä kirje: "Yritän tässä muistella meidän evakkotaivalta"