Väitöskirja

Vauvojen suolistomikrobiston epätasapainolla vaikutuksia tarkkaavaisuuteen ja temperamenttiin

Riitta Salmi

Eläintutkimuksissa on osoitettu, että suolistomikrobiston epätasapaino varhaislapsuudessa vaikuttaa aivojen ja käyttäytymisen kehitykseen. Lääkäri Anna-Katariina Aatsingin Turun yliopistossa 12. helmikuuta tarkistettavasta väitöstutkimuksesta käy ilmi, että varhaislapsuuden suolistomikrobiston koostumus on lisäksi yhteydessä lasten myöhempään tarkkaavaisuuteen ja temperamenttiin. Väitöstutkimus vahvisti myös, että äidin raskaudenaikainen pitkittynyt psyykkinen oireilu ja pitkäaikaiset hiusnäytteistä mitatut kortisolipitoisuudet ovat yhteydessä lapsen suolistomikrobiston koostumukseen.

– Lasten varhaista käyttäytymistä ja aivojen kehitystä voi tutkia esimerkiksi temperamenttia ja kasvojenilmeisiin kohdistuvaa tarkkaavaisuutta mittaamalla. Ne voivat olla yhteydessä erilaisiin psykososiaalisen kehityksen piirteisiin myöhemmin lapsen elämässä, ja tietyt piirteet voivat yhdessä muiden riskitekijöiden kanssa altistaa sairauksille, toteaa Aatsinki tiedotteessa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Väitöskirja toteutettiin osana Turun yliopiston Finnbrain-syntymäkohorttitutkimusta. Lapsen suolistomikrobiston koostumus mitattiin kahden – kolmen kuukauden iässä eli ennen kiinteiden ruokien aloittamista. Lapsen suolistomikrobiston koostumuksen ja monimuotoisuuden sekä erilaisten suolistomikrobistoprofiilien todettiin olevan yhteydessä lapsen temperamenttipiirteisiin kuuden kuukauden iässä.

– Tutkimuksessa esimerkiksi Streptococcus- ja Bifidobacterium-bakteerisuvut olivat yhteydessä positiiviseen emotionaalisuuteen eli taipumukseen kokea ja ilmaista iloa ja mielihyvää. Positiivinen emotionaalisuus voi enteillä myöhempää ulospäinsuuntautuneisuutta. Proteobacteria-pääjaksoon kuuluvat bakteerisuvut Erwinia ja Serratia taas olivat yhteydessä negatiiviseen emotionaalisuuteen ja pelkoreagoivuuteen, jotka voivat olla yhteydessä myöhempään masennus- ja ahdistusoireiluun. Yhteyteen vaikuttaa myös ympäristötekijät, kertoo Aatsinki.

Tuoreessa väitöskirjassaan Aatsinki osoitti, että lapsen kasvojenilmeisiin kohdistama tarkkaavaisuus oli yhteydessä suolistomikrobiston koostumukseen. Jos lapsen suolistomikrobistossa oli enemmän Clostridium-suvun ja vähemmän Bifidobacterium-suvun bakteereja, lapsi irrottautui epätodennäköisemmin pelokkaista kasvonilmeistä. Clostridium-suvun on osoitettu myös muissa tutkimuksissa olevan yhteydessä sosiaalisten taitojen kehittymiseen.

– Tulokset viittaavat siihen, että varhainen mikrobistokoostumus on yhteydessä erilaiseen aivojen ja käyttäytymisen kehitykseen. Jatkotutkimuksia kuitenkin tarvitaan taustalla olevien syy-seuraussuhteiden selvittämiseksi ja pitkäaikaisempaa seurantaa varten, etenkin kun vastaavaa silmänliikemittausta ei ole aikaisemmin käytetty vauvojen suolistomikrobistotutkimuksen yhteydessä, sanoo Aatsinki.

Maria Grönroos
Anna-Katariina Aatsinki väittelee Turun yliopistossa.
Anna-Katariina Aatsinki väittelee Turun yliopistossa.

Äidin raskaudenaikaisen stressin tiedetään myös olevan yhteydessä lapsen myöhempään sairastavuuteen. Aiemmin on havaittu, että raskaudenaikainen stressi on yhteydessä lapsen suolistomikrobiston koostumukseen. Ei ole kuitenkaan vielä täysin selvää, miten vaikutukset välittyvät ihmisillä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Aatsinki havaitsi, että sekä äidin raskaudenaikaiset pitkäaikaiset ahdistus-, masennus- ja stressioireet että hiuskortisolipitoisuudet olivat yhteydessä lapsen suolistomikrobiston koostumukseen.

– Äidin pitkäaikainen psyykkinen stressi raskauden aikana oli yhteydessä Proteobakteereihin kuuluvien bakteerisukujen suurempaan määrään lapsen suolistomikrobistossa. Löydös on mielenkiintoinen, sillä proteobakteereihin kuuluu myös lajeja, jotka kykenevät aiheuttamaan tulehdusreaktion elimistössä. Lisäksi äidin pitkäaikaiset psyykkiset oireet olivat yhteydessä pienempään määrään Akkermansia-sukua, jonka ajatellaan olevan terveydelle hyödyllinen, ainakin aikuisilla, kertoo Aatsinki.

Suolistomikrobiston epätasapainoon liittyvät sairaudet ovat yleistyneet maailmassa. Lisäksi stressialtitukseen liittyvät mielenterveysongelmat, kuten masennus, ovat lisääntymässä, ja niiden alkamisikä on aikaistumassa. Aatsingin väitöstutkimus valottaa mahdollisia uusia tekijöitä mielenterveyden kehittymisen taustalla.

– Tämä uusi tutkimusala voi tulevaisuudessa mahdollisesti auttaa uusien hoitomuotojen kehittämisessä, vaikkakin varhaisen suolistomikrobiston erilaisen koostumuksen pitkäaikaisvaikutukset ja taustalla vaikuttavat mekanismit ovat vielä osittain selvittämättä, Aatsinki summaa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.