Hyvinvointi

Stressinhallinta ja hyvä uni hyvinvoinnin perustana

Jori Liimatainen
Hyvinvointivalmentaja Tuija Lehtinen antaa yksilöllisesti räätälöityä valmennusta muun muassa ravinto-, liikunta-, uni- ja stressinhallinta-asioissa. Hyvinvointivalmennus pitää sisällään tarvekartoituksen, haastattelun ja suunnitelman.
Hyvinvointivalmentaja Tuija Lehtinen antaa yksilöllisesti räätälöityä valmennusta muun muassa ravinto-, liikunta-, uni- ja stressinhallinta-asioissa. Hyvinvointivalmennus pitää sisällään tarvekartoituksen, haastattelun ja suunnitelman.

Hyvinvointivalmentaja Tuija Lehtinen tapaa työssään ihmisiä, joilla on erilaisia terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä ongelmia: stressiä, unettomuutta, suolisto-ongelmia, sairauksia, ylipainoa ja ahdistuneisuutta.

– Tyypillinen asiakkaani on uupunut, mieliala ja jaksaminen on laskenut ja asioiden käsittely on heikentynyt. Uupunut ihminen kokee riittämättömyyttä, ahdistuneisuutta, ulkopuolisuutta ja hän on usein pelokas ja ylipainoinenkin. Hän saattaa nukkua paljon, mutta uni ei palauta. Uupuneella on usein myös ruuansulatusongelmia.

Moni on kokeillut kaikenlaisia dieettejä, hoitoja ja lääkkeitä, mutta mistään ei tunnu olevan apua.

– Moni tietää, mitä hyvät ja terveelliset elämäntavat ovat, mutta se mikä sopii jollekin ei välttämättä sovi toiselle. Kun jokin järkyttää tasapainoa, ja se näkyy niin unessa, jaksamisessa kuin mielialassakin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Lehtisen mukaan kohti parempaa ja hyvinvoivempaa elämää päästään vain kiinnittämällä huomiota kokonaisvaltaisesti ihmiseen ja hänen hyvinvointiinsa.

– Ensin on tärkeää puuttua stressinhallintaan ja unenlaadun parantamiseen. Stressi on itsellenikin tuttu juttu. Hiuksetkin lähtivät joskus sen vuoksi.

Lehtisen kiinnostus hyvinvointiin syttyi jo varhain. Hänellä on pitkä kilpaurheilutausta, mikä antoi ensimmäisen sysäyksen terveyden ja hyvinvoinnin maailmaan. Nuorempana hänen lajejaan olivat pituushyppy ja 100 metrin juoksu. Vuonna 2011 hän aloitti crossfitin, jossa hän on menestynyt myös kilpatasolla.

Liikunnan sanotaan auttavan moneen vaivaan. Lehtisen mukaan liikkuminen on hyväksi, mutta se pitää sovittaa yhteen kaiken muun kanssa. Moni tekee esimerkiksi painonpudotuksessa sen virheen, että lisää liikuntaa runsaasti ja jättää lautaselta ravintoaineita pois.

– Jos lähtee kylmiltään liikkumaan, keho menee ihan jumiin. Kaikki lähtee liikunnan, ravinnon, levon, palautumisen ja unen tasapainosta. Näin saadaan aineenvaihdunta toimimaan ja keho voimaan paremmin. Painonpudotus sekä minäkuvan ja itsetunnon kohotus tulevat sivutuotteena.

Ravinto-asioista, erilaisista ruokavalioista ja niiden vaikutuksista ihmiskehoon Lehtinen kiinnostui jo 15-vuotiaana kilpaurheilun ja isänsä sairastumisen myötä. Hänen isänsä sairastui diabetekseen vuonna 1985, jolloin Lehtinen aloitti tutkimusmatkansa hyvän ja terveellisen ruokavalion löytämiseksi.

"Haluan kehittää jatkuvasti itseäni, ja olen suorittanut valtavasti erilaisia kursseja."

– Olin kokeillut varmasti kaikki mahdolliset ruokavaliot 25 ikävuoteen mennessä, koska olin niin kiinnostunut niistä. Tein myös muille ruokavalioita.

Lehtinen kouluttautui aluksi ravintola-alalle, jossa hän ehti työskennellä kymmenen vuotta. Myöhemmin hänestä kasvoi intohimoinen ravinnon ja terveyden tutkija sekä hyvinvointivalmentaja, joka tekee muun muassa hyvinvointi-, ravinto- ja mentaalivalmennusta, stressinhallintavalmennusta sekä unihäiriöiden hoitoa ja palautumista.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Lehtinen on lisäksi koulutettu Neurosonic-hoitaja ja valtuutettu Neurosonic-edustaja, kliininen hypnoterapeutti, sosiaalisen vuorovaikutuksen asiantuntija, elinikäiseen oppimiseen sitoutunut terveydentilan mittaaja, sosiaalitieteiden maisteri ja aikuispedagogi.

– Haluan kehittää jatkuvasti itseäni, ja olen suorittanut valtavasti erilaisia kursseja. Seuraavaksi haluaisin suorittaa unihoitajan koulutuksen, sillä olen jo perehtynyt paljon uniasioihin.

Lehtinen kokee olevansa itse tällä hetkellä elämänsä kunnossa. Hän ei usko hyvinvoinnin juontuvan geeneistä, sillä häneltä löytyy perimään liittyviä riskitekijöitä. Sukurasitteina löytyy niin sydän- ja verisuonisairaudet kuin diabetes sekä autoimmuunisairauksista muun muassa kilpirauhasen vajaatoiminta, astma ja syöpä.

Hyvinvointi ei myöskään johdu yksinomaan positiivisesta asenteesta tai stressinhallintataidoista, riittävästä levon määrästä ja unen laadusta suhteessa liikunnan sopivaan määrään. Omilla teoilla ja valinnoilla on Lehtisen mukaan kuitenkin suuri merkitys ja kaikki vaikuttaa kaikkeen.

– Yksi ratkaiseva tekijä on ravinto. Hyvän ravinnon tuntemus ja sen suojaava vaikutus on riittänyt haastavinakin aikoina pitämään hyvinvointiani yllä, Lehtinen sanoo.


Tuija Lehtinen

Syntynyt Ruotsissa vuonna 1970. Asunut myös Hollannissa, mutta kokee olevansa kotoisin Naantalista. Perhe muutti Raisioon Tuijan ollessa 5-vuotias ja Naantaliin Tuijan ollessa ala-asteella.

Asuu Kaarinassa 15-vuotiaan poikansa ja kahden maltankoiran kanssa. Toimii lisäksi tukiperheenä kolmelle lapselle.

Koulutus: VTM (M.Soc.Sc. Master of Social Sciences), Sosiologia, Psykologia ja kasvatustiede, Aikuispedagogi, NLP Master, Kliininen hypnoterapeutti, Ravitsemustieteen perusopinnot, Ravintola-alan ammatillinen koulutus.

Työskentelee yrittäjänä ja hyvinvointivalmentajana.

Harrastaa crossfitiä. Oli 2015 Crossfit Open karsinnoissa Euroopan 58. omassa sarjassaan.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.