Turku

Tunnin junan yhtiön asiakirjat on allekirjoitettu, suunnittelu voi alkaa

Liikenne- ja viestintäministeriö tiedottaa, että Turun Tunnin Juna Oy:n perustamista koskevat asiakirjat on allekirjoitettu. Valtion osuus yhtiöstä on 51 prosenttia. Muut osakkaat ovat Turku, Espoo, Helsinki, Salo, Lohja, Vihti ja Kirkkonummi.

Asiakirjojen allekirjoittaminen merkitsee, että yhtiö voi jatkaa Turun ja Helsingin välisen nopean raideyhteyden suunnittelua.

– Turun tunnin junan viimeinen suunnittelutyö on vielä mittava urakka. Sekä Turun että Espoon päässä Tunnin junan osahankkeiden rakentamisen käynnistämisestä on jo sovittu. Odotamme, että hankeyhtiö pystyy toteuttamaan suunnittelun ripeästi, jotta pääsemme myös oikoradan ja Turku-Salo -kaksoisraiteen toteutukseen, sanoo Turun kaupunginjohtaja Minna Arve tiedotteessa.

Yhtiön tehtävänä on Turun ja Helsingin väliseen junayhteyteen liittyvä raideliikenneinfrastruktuurin suunnittelu rakentamisvalmiuteen asti.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Yhtiön hallituksessa on 13 jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana toimii DI, MBA Minna Forsström. Hän on Algol Technics Oy:n hallituksen jäsen ja on aiemmin toiminut mm. projektijohtajana Fennovoima Oy:ssä. Varapuheenjohtajana toimii KTM, Metso Outotec Oyj:n talousjohtaja Eeva-Liisa Virkkunen. Hän on myös Sotkamo Silver AB:n hallituksen puheenjohtaja. Hallituksen muut jäsenet ovat Arja Koski, Sami Kurunsaari, Aki Markkola, Päivi Hakala, Pia Björk, Richard Manninen, Erkki Eerola, Mika Mannervesi, Jarkko Virtanen, Olli Isotalo ja Mika Sivula.

Turun tunnin juna -yhtiön lisäksi on allekirjoitettu Tampereen ja Helsingin välisen, Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta kulkevan raideyhteyden suunnittelusta vastaavan Suomi-radan asiakirjat.

– Yhtiöiden perustaminen on tärkeä etappi pyrkimyksessämme edistää kahta suurta raidehanketta ja saada täydet EU-tuet. Valtion lisäksi hankeyhtiöissä on mukana kaiken kaikkiaan 26 kaupunkia ja kuntaa sekä Finavia. Tämä todistaa, että olemme vahvasti sitoutuneet koko Suomen kehittämiseen. Raideliikenteeseen investoiminen on välttämätöntä, kun siirrymme kohti kestävää liikkumista, toteaa ministeri Harakka.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Maakuntalainen
Ilmastoteko?
Tuhannen taalan paikka on miettiä, miten Turun tunnin junaan uppoavat miljardit käytetään tehokaammalla tavalla ilmastoa nopeammin hyödyttäviin liikennepolitiisiin toimiin.

Ei ole tehokasta liikenteen ympäristöpolitiikkaa,että pieni joukko matkustajia siirtyy joskus 2030-luvulla pahiten päästöjä aiheuttavasta kumipyöräliikenteestä junaan. Ote "Fossiilittoman liikenteen tiekartta" -työryhmän loppuraportista: "Raideliikenteessä rakennustöiden aiheuttamat päästöt ovat tiehankkeiden aiheuttamia päästöjä suuremmat, ja niiden kompensoiminen kulkutapasiirtymillä kestää kauan.Nopeampia ilmastovaikutuksia saadaan panostamalla suurten kaupunkiseutujen ratojen välityskykyyn, nykyisen rataverkon kunnossapitoon (ml. korjausvelan tuomat häiriöt ja rajoitukset) sekä pienillä nykyisten ratojen parannushankkeilla kuten lisäraiteilla tai kohtauspaikoilla. Keskeistä on myös ratapihojen toimivuus ja mahdollinen kehittäminen tuleviin tarpeisiin. "

Nykyisten ratojen korjausvelkaa on kurottavana jo 2,8 mijardin euron edestä (Espoo-Salo oikoradan verran!), sillä väylien rahoitus on ollut alimitoitettua vuosikausien ajan.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Maakuntalainen
Työllistyminen ja taloudelliset vaikutukset?
Tuhannen taalan paikka on myös miettiä, miten Turun tunnin junaan uppoavat miljardit käytetään tehokaammalla tavalla työllistävään elinkeinoelämän tukemiseen.

Työllistymisen osalta lainaan "Helsinki - Turku nopean junayhteys -hankkeen laajemmat taloudelliset vaikutukset" -julkaisua: "Helsingin ja Turun työssäkäyntialueet laajenevat hankkeen seurauksena siten, että käytännössä koko yhteysvälin asemanseudut tulevat 1,5 tunnin työssäkäyntivyöhykkeen sisälle, ja Salo tulee hankkeen seurauksena tunnin työmatkan päähän Helsingistä. Muutoksella ei ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia, koska nopea junayhteys ei synnytä uusia työpaikkoja eikä lisää työn määrää tai tehokkuutta, vaikka lisääkin pitkämatkaista työssäkäyntiä ja junan osuutta työmatkoista."

Kerrataan vielä "Helsinki - Turku nopea junayhteys" -hankkeen eri osien toteuttamisjärjestyksen kannattavuudesta olennaisesti kertovat H/K-luvut:
- Nykyisen Karjaan kautta kulkevan Rantaradan parantamisen vaihtoehdon (Ve R1) hyöty-kustannussuhde on 0,70
- Espoo–Salo-oikorataan ja Salo–Turku-välin kaksiraiteistamiseen perustuvan vaihtoehdon (Ve ESTU) hyöty-kustannussuhde on 0,44.
- Pelkän Espoo–Salo-oikoradan hyöty-kustannussuhde on 0,12.

Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.