Tutkimus

Turkulaistutkimus paljasti vauvojen aivojen kasvun yhteyttä tunnereaktioihin

Arttu Laitala

Turun yliopistossä käynnissä oleva FinnBrain-tutkimus on onnistunut jälleen selvittämään tärkeää tietoa lapsen kehityksestä.

Vauvat kiinnittävät huomionsa korostetusti kasvoihin heti syntymästä alkaen.

Puolen vuoden ikäisinä vauvat alkavat kiinnittää enemmän huomiota erityisesti pelokkaisiin kasvokuviin. Turun yliopiston tutkijat onnistuivat esnimmäistä kertaa vahvistamaan niin kutsutun pelkovinouman, eli sen, että mantelitumake ja siihen kytkeytyvä aivojen verkosto liittyvät ilmiöön.

– Mantelitumake on keskeinen muun muassa tunteiden käsittelylle ja kokemiselle sekä kognitiivisille toiminnoille. Mantelitumakkeen koon on todettu liittyvän mielenterveyteen useissa lapsille, nuorille ja aikuisille tehdyissä tutkimuksissa. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, missä iässä ja miten mantelitumakkeen yksilölliset ominaisuudet voivat selittää havainnointia, reagointitapaa ja myöhempää terveyttä, tutkijalääkäri Jetro Tuulari kertoo yliopiston tiedotteessa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tulokset saatiin 65 lapsen osallistuttua kahdesta viiden viikon ikäisinä magneettikuvantamistutkimukseen ja kahdeksan kuukauden iässä silmänliikemittaukseen. Mittauksessa tutkittiin tunteita ilmentäviin kasvoihin suuntautuvaa tarkkaavaisuutta.

Yhteyksiä etsittiin MRI-kuvista mitatun mantelitumakkeen tilavuuden ja silmänliikemittauksista saadun pelkovinouman välillä.

– Vastasyntyneen vasemman mantelitumakkeen koon todettiin tutkimuksessa olevan yhteydessä kahdeksan kuukauden ikäisten imeväisten pelkoa viestiville kasvokuville antamaan huomioon. Mantelitumakkeen koon ja varhaisen tunnetarkkaavuuden välillä havaittiin yhteys nyt ensimmäistä kertaa, Tuulari kertoo.

Pelkoa viestiville kasvoille kohdistetun huomion tiedetään vaikuttavan varhaiseen vuorovaikutukseen ja myöhempään sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Aikaisempien tutkimustulosten valossa näyttää siltä, että raskauden ja syntymän jälkeinen äidin masennus- ja ahdistusoireilu voi olla yhteydessä siihen, miten vauva suuntautuu kasvoista välittyviin tunnepitoisiin viesteihin.

– Lapsen tarkkaavaisuudessa havaittuja poikkeamia voi selittää perimä, mutta toisaalta myös varhainen vuorovaikutus vanhemman kanssa. Tutkimuksemme paljasti yhden tunnetarkkaavaisuuden keskeisen yhteyden, joka liittyy vastasyntyneen aivojen ominaisuuksiin. Se sekä vahvistaa aiempia oletuksia, että luo merkittäviä uusia avauksia ilmiön ymmärtämiselle, erikoistutkija Eeva-Leena Kataja kertoo yliopiston tiedotteessa.

Tutkimus tarjoaa tärkeän ensihavainnon ilmiön myöhempien vaikutusten tutkimukselle. Jatkotutkimuksissa pyritään selvittämään, miten tämä yhteys liittyy lasten tunne-elämän ja sosiaaliseen kehitykseen.

Kymmenen vuotta sitten käynnistetty FinnBrain-tutkimus on yli 4000 perheen syntymäkohorttitutkimus, jonka tarkoituksena on selvittää ympäristön ja perimän vaikutusta lapsen kehitykseen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.