Paikalliset

Metsähallitus: Saaristomeren kansallispuiston suosikkikohteita Örö, Jurmo ja Björkö – kävijätutkimuksesta tietoa matkailun edistämiseen

Juha Paju
Örö on yksi veneilijöiden suosikkikohde Saaristomeren kansallispuistossa.
Örö on yksi veneilijöiden suosikkikohde Saaristomeren kansallispuistossa.

Saaristomeren kansallispuiston suosituimpia käyntikohteita ovat Örö, Jurmo ja Björkö. Kohteisiin tehtiin vuoden 2019 aikana yhteensä 72 600 käyntiä, selviää Metsähallituksen Saaristomeren kansallispuiston kävijätutkimuksesta.

Kävijätutkimukseen vastanneista 40 prosenttia tuli Varsinais-Suomesta ja kolmannes pääkaupunkiseudulta. Tärkeimpiä syitä saapua puistoon oli luonnosta nauttiminen, purjehdus, kauniit maisemat ja virkistäytyminen. Matkailija kulutti Saaristomeren kansallispuistossa ja sen lähialueella, eli Kemiönsaaren kunnassa ja Paraisten kaupungissa, yhtä käyntiä kohden keskimäärin 117 euroa. Eniten rahaa käytettiin huoltamo-ostoksiin ja ruoka- ja vähittäiskauppaostoksiin. Kävijöiden rahankäytön kokonaistulo-vaikutus alueelle oli noin 7,0 miljoonaa euroa vuonna 2019.

Kävijätutkimuksen tietoja hyödynnetään parhaillaan puistossa käynnissä olevissa matkailun kestävyyttä koskevissa toimenpiteissä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Metsähallituksessa laaditaan parhaillaan Saaristomeren kansallispuiston uutta hoito-ja käyttösuunnitelmaa sekä valmistellaan puistolle virkistys- ja matkailukäytön kestävyyden LAC-seurantamenetelmän (Limits of Acceptable Change) käyttöönottoa. Molemmissa kestävän luontomatkailun kehittäminen on keskiössä ja niissä hyödynnetään juuri julkaistun kansallispuiston kävijätutkimuksen tuloksia, Metsähallituksen suunnittelija Päivi Pälvimäki kertoo tiedotteessa.

Kävijätutkimuksen vastaajista 83 prosenttia arvioi Metsähallituksen toiminnan ja toimintatapojen olevan Saaristomeren kansallispuistossa erittäin kestävää tai kestävää. Vastaajista 62 prosenttia arvioi yritysten toiminnan olevan erittäin kestävää tai kestävää kansallispuistossa ja sen lähialueella.

– Tutkimuksessa havaittiin kuitenkin myös, että toiminnan kestävyyden arviointi on kävijöille vaikeaa. Kestävyyteen liittyvää viestinnän määrää ja sisältöä tulisi kehittää erityisesti kansallispuiston alueella ja yhteistyössä matkailuyrittäjien kanssa. Kansallispuiston ja sen lähialueen kuntien yhteisessä Coastal Bootcamp -hankkeessa onkin jo järjestetty koulutusta vastuullisesta viestinnästä, Pälvimäki kertoo.

84 prosenttia matkailijoista kertoi yöpyneensä kansallispuistossa, ja vierailun keskimääräinen kesto oli reilut neljä vuorokautta

Suurin osa vastaajista (73 %) majoittui omassa veneessään. Päiväkävijät vierailivat kansallispuistossa keskimäärin kuuden tunnin ajan. Saaristomeren kansallispuiston tyypillinen kävijä oli korkeasti koulutettu 50-vuotias, joka matkusti yhdessä oman perheensä kanssa.

Luonnonympäristö kansallispuistossa vastasi kävijöiden ennakko-odotuksiin erittäin hyvin ja reittien ja rakenteiden kokonaismäärä sekä harrastusmahdollisuudet hyvin. Kävijät olivat eniten tyytyväisiä luontopolkuihin, tulipaikkojen ja retkisatamien ylläpitoon. Vastaajien kehittämisehdotuksissa toistuvat käymälähuollon parantaminen, retkisatamien ja telttailupaikkojen lisääminen sekä luontopolkujen ja maasto-opasteiden lisääminen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Saaristomeren kansallispuisto sijaitsee ulkosaaristossa, Saaristomeren eteläreunalla. Varsinaista kansallispuistoa ympäröi laajempi yhteistoimintaalue, jonka sisäpuolella olevat valtion omistamat maa- ja vesialueet, puolustusvoimien aluetta lukuun ottamatta, muodostavat kansallispuiston.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.