Paikalliset

Kuoronjohtajan päässä on harvoin hiljaista – aina kuuluu otteita eri teoksista

Riitta Salmi
– Töitä teen enemmän tai vähemmän koko ajan, sillä päässäni soi alituiseen jokin korvamato – joko käsillä olevasta, menneestä, tai tulevasta ohjelmistosta. Hyvin harvoin huomaan havahtuvani hiljaisuuteen, Teemu Honkanen naurahtaa.
– Töitä teen enemmän tai vähemmän koko ajan, sillä päässäni soi alituiseen jokin korvamato – joko käsillä olevasta, menneestä, tai tulevasta ohjelmistosta. Hyvin harvoin huomaan havahtuvani hiljaisuuteen, Teemu Honkanen naurahtaa.

Kapellimestari ja kuoronjohtaja Teemu Honkasella on laaja ja monipuolinen tausta muusikkona. Vuodesta 2009 lähtien hän on edistänyt Suomen kuoroelämää turkulaisen puoliammattilaiskamarikuoro Key Ensemblen taiteellisena johtajana.

Tällä hetkellä Key Ensemble olisi kiertueella Kiinassa, ja esiintyisi maan parhaimmissa konserttisaleissa, ellei korona olisi laittanut suunnitelmia uusiksi. Kuoro teki jo viime vuonna ensimmäisen kiertueensa Kiinaan saaden heti uuden kutsun. Toinen kiertue siirrettiin ensin kesäkuulta marraskuulle, kunnes peruttiin lopulta kokonaan.

– Onneksi olemme kuitenkin sopeutuvainen kokoonpano ja pystymme järjestämään konsertteja lyhyelläkin varoitusajalla ja esiintymään esimerkiksi pienemmillä kokoonpanoilla.

– Onni onnettomuudessa koronan suhteen oli myös se, että olimme jo valmistelleet kuluvalle vuodelle ison produktion, Youtube-kanavallamme kuukausittain julkaistavan soivan kuorokalenterin. Sen kautta olemme saaneet tässä tilanteessa paljon näkyvyyttä. Taltioinnit oli ehditty tehdä pääosin jo ennen koronaa ja korona-aikana on ollut hyvää aikaa editoida niitä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ensi vuotta Key Ensemble suunnittelee normalisoituneiden olosuhteiden pohjalle, mutta pitää valmiuden sopeutua poikkeusoloihin.

– Yleisömäärän suhteen kevätkaudella lienee voimassa vielä rajoituksia, eikä varmasti oma kantayleisömmekään mahdu kaikkiin konsertteihin. Pääsiäinen on perinteisesti kuorokonserttien sesonkiaikaa. Toivottavasti ensi vuoden jouluna olisi jo toisin.

Kuoronjohtajan normityöpäivään kuuluu hallinnollisia toimistotöitä, mutta suurin osa ajasta kuluu kuitenkin aivotyöhön – ohjelmistosuunnitteluun ja harjoitteluun sekä teosten lukemiseen ja niiden taustoittamiseen.

– Tässä vaiheessa uraa olen jo johtanut käytännössä kaiken keskeisen ohjelmiston. Nyt pääsen teoksiin yhä syvemmälle, kun aivan jokaiseen ei tarvitse tutustua alusta lähtien. Uusiin teoksiin tutustuminen taas on nykytekniikan avulla huomattavasti nopeampaa ja helpompaa kuin ennen.

– Töitä teen enemmän tai vähemmän koko ajan, sillä päässäni soi alituiseen jokin korvamato – joko käsillä olevasta, menneestä, tai tulevasta ohjelmistosta. Hyvin harvoin huomaan havahtuvani hiljaisuuteen, Honkanen naurahtaa.

Musiikista Honkanen oli kiinnostunut jo lapsena. Ensimmäiseksi instrumentiksi alle kouluikäiselle pojalle valikoitui piano, mutta Honkanen kertoo hänen äitinsä todenneen, että sen harjoittelu oli kuin ”hutun juontia”.

"Nyt pääsen teoksiin yhä syvemmälle, kun aivan jokaiseen ei tarvitse tutustua alusta lähtien."

– Halusin alkaa soittaa selloa ja sainkin tahtoni läpi. Myös vanhemmat sisarukseni musisoivat. Olimme sellainen erään sortin tyypillinen 1970-luvun perhe, jossa isä oli pappi, äiti opettaja ja lapset soittivat. Musiikki oli perheessä aina läsnä ja kaikista meistä lapsista tuli ammattimuusikoita, Nakkilasta kotoisin oleva Honkanen kertoo.

Honkanen opiskeli Sibelius-Akatemiassa kapellimestariksi ja kuoronjohtajaksi. Lisäksi hänellä on diplomitutkinto sellonsoitossa. Pianonsoittokin palasi ohjelmistoon jälleen teini-iässä. Nykyään piano on keskeinen työkalu kuoronjohtajan ammatissa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Sellistinä en enää juurikaan esiinny, sillä aikani ei yksinkertaisesti riitä soittokunnon ylläpitämiseen. Kuoronjohtajan ja kapellimestarin työt vievät käytännössä kaiken aikani. Sukulaisten hautajaisiin tulee toki aina vähän lämmiteltyä, sillä jotenkin meille on muodostunut sellainen traditio, että niissä tarvitaan sello.

Vapaa-ajallaan Honkanen harrastaa lintuja. Oikeastaan harrastus on mennyt niin syvälle, että Honkanen tekee lintutiedettä.

– Rengastan ja tutkin petolintuja Paraisilla ja merikotkia sekä sääksiä laajemminkin koko Saaristomeren alueella. Toimin Sääksisäätiön merikotkatyöryhmän Varsinais-Suomen aluevastaavana.

– Lintujen tutkiminen ja yleensäkin luonnon rauhassa liikkuminen ovat sopivaa vastapainoa musiikille. Luonnonsuojelu ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on minulle tärkeä arvo.

Luontoon liittyy myös yksi kuoronjohtajan mieleenpainuvimmista esiintymispaikoista ja konserttikokemuksista, sillä Honkanen esiintyi ulkoilmakonsertissa Key Ensemblen kanssa Suomen luonnon päivänä 2017 Örössä.

– Vaikka olen esiintynyt lukuisissa hienoissa konserttipaikoissa maailmalla, tämä kokemus on syöpynyt vahvasti mieleeni. Akustiikka ei ollut kummoinen, mutta tunnelma oli poikkeuksellinen, sillä samaan aikaan miltei kaikissa Suomen kansallispuistoissa soi kuorokonsertti. Siinä oli jotakin hyvin ylevää.

Su 29.11. klo 16. Key Ensemblen kartanokonsertti: Matkalla Beetlehemiin. Liedon Vanhalinnan kartanoravintola, Vanha Härkätie 111, 21410 Vanhalinna.


Teemu Honkanen

Kapellimestari ja kuoronjohtaja.

Turkulaisen kamarikuoro Key Ensemblen taiteellinen johtaja, myös Sekakuoro Kulkusten johtaja.

On johtanut useita ammattiorkestereja, kuten Helsinki Filharmoniaa, Sinfonia Lahtea, Tampere Filharmoniaa, Oulu Sinfoniaa ja Turun filharmonista orkesteria.

Vieraillut ulkomailla Tukholman Filharmonikkojen, Norrköpingin Sinfoniaorkesterin ja Oslo Sinfoniettan johtajana. Kuoronjohtajana toiminut muun maussa Stockholms Barockkörin sekä St. Matteus Körin taiteellisena johtajana.

Suomen Kuoronjohtajayhdistyksen valitsema Vuoden kuoronjohtaja 2020.

Perheeseen kuuluu vaimo ja kolme lasta.

Harrastaa petolintututkimusta. Toimii Sääksisäätiön merikotkatyöryhmän Varsinais-Suomen aluevastaavana.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.