Paikalliset

Turkulaistutkimus selvitti bakteerivirusten olevan oletettua tehokkaampia taistelussa antibioottiresistenssiä vastaan

Ari-Matti Ruuska
Antibioottiresistenssit bakteerit ovat aiheuttaneet suuria tappiota kalankasvattajille. Åbo Akademin akvaattisen patologian laboratorion tutkijat selvittivät bakteerivirusten hyötyjä taistelussa niitä vastaan.
Antibioottiresistenssit bakteerit ovat aiheuttaneet suuria tappiota kalankasvattajille. Åbo Akademin akvaattisen patologian laboratorion tutkijat selvittivät bakteerivirusten hyötyjä taistelussa niitä vastaan.

Åbo Akademin ja Kööpenhaminan yliopiston tutkijat ovat yhteistyössä selvittäneet bakteerivirusten eli bakteriofagien olevan aiemmin luultua tehokkaampia.

Ne voivat tutkimuksen mukaan pelastaa lohikaloja ja taistella bakteeri-infektioita vastaan kalankasvatuslaitoksissa toimimalla sellaisia bakteereita vastaan, jotka aiheuttavat tappavia infektioita kaloissa.

Projekti on tuonut yhteen tutkijoita ja asiantuntijoita Suomesta, Tanskasta, Puolasta ja Skotlannista.

Bakteriofagien käyttö on vanha menetelmä, joka on nyt saanut uuden merkityksen taistelussa antibioottiresistenssiä vastaan. Se on virus, joka loisii bakteerissa ja tuhoaa niitä.

Sairauksia aiheuttavien bakteerien antibioottiresistenssi on maailmanlaajuinen ilmiö, joka on lisännyt ongelmia myös kalankasvatus- ja tuotantoeläinlaitoksissa. Siksi kiinnostus biologisia vaihtoehtoja kohtaan erilaisten bakteerien aiheuttamien tautien torjunnassa on lisääntynyt.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Perinteisesti on ajateltu, että bakteeriviruksia tarvitaan ainakin kymmenkertainen määrä kohdebakteereihin verrattuna, jotta niiden käyttö olisi tehokasta.

ÅA:n ja kööpenhaminalaistutkijoiden tutkimuksessa osoitettiin, että ne ovatkin oletettua tehokkaampia bakteeribiofilmien ja kalojen infektioiden käsittelyssä.

– Tutkimuksessamme käytettiin Flavobacterium psychrophilum -bakteeria, joka aiheuttaa makeassa vedessä viljellyissä lohikaloissa kylmän veden tautia ja johtaa kalanviljelyelinkeinon huomattaviin taloudellisiin tappioihin. Tutkimuksemme ovat osoittaneet, että bakteeri menettää kykynsä aiheuttaa sairauksia faagiresistenssin myötä, ja että tarvitaan vain yksi bakteriofagi sataa bakteerisolua kohti, jotta bakteerien kiinnittymistä ja biofilmien muodostumista muovipinnoille saadaan vähennettyä merkittävästi. Samaan aikaan infektion saaneiden kirjolohien kuolleisuus pieneni huomattavasti, ympäristö- ja meribiologian tutkijat Krister Sundell, Lotta Landor ja Tom Wiklund Åbo Akademin kertovat Åbo Akademin tiedotteessa.

Menetelmän hyödyntäminen kalankasvatuslaitoksissa vaatii että, esimerkiksi kalojen ruokaan lisättäisiin bakteriofageja.

Alustavissa kokeissa se on kuitenkin osoittautunut hankalaksi. Lisäksi tärkeää on estää kohdebakteerin resistenssi sitä hoitavalle bakteerivirukselle.

– Bakteriofagiresistenssin riskiä voi vähentää esimerkiksi hoitamalla infektioita samanaikaisesti useilla eri bakteriofageilla, jotka kiinnittyvät eri molekyyleihin bakteerin pinnalla, tutkijat kertovat tiedotteessa.

Bakteerivirukset hyökkäävät vain oman isäntäbakteerityyppinsä kimppuun, eivätkä aiheuta vahinkoa kalan tai ihmisen omille soluille. Ne eivät myöskään tuo ympäristöön uusia vieraita organismeja, koska faageja eristetään ympäristöistä, joissa niiden bakteeri-isäntiä jo on.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.