Paikalliset

Turkulaistutkimus: Kevään koronaeristyksestä selvittiin lasten ruutuajan kasvattamisella ja valmisruualla

Marttiina Sairanen
Eri puolilla maata koululaiset kävivät etäkoulua parin kuukauden ajan viime keväänä. Turun yliopiston tutkimuksessa selvitettiin millaisia uusia selvitymiskeinoja lapsiperheissä kehitettiin tuolloin.
Eri puolilla maata koululaiset kävivät etäkoulua parin kuukauden ajan viime keväänä. Turun yliopiston tutkimuksessa selvitettiin millaisia uusia selvitymiskeinoja lapsiperheissä kehitettiin tuolloin.

Kevään koronaeristyksen aikana vietettiin enemmän perheen yhteistä aikaa kuin tavallisesti. Toisaalta myös lasten ruutuaika kasvoi ja perheissä turvauduttiin monesti lounasaikana noutoruokaan tai valmisaterioihin, selviää Turun yliopiston tuoreesta tutkimuksesta.

Lapsiperheiden arjen selviytymiskeinoja kevään koronaeristyksen aikana kartoittavassa tutkimuksessa haluttiin selvittää, miten uudenlaisessa tilanteessa selvittiin ja millaisia uusia keinoja lapsiperheissä kehitettiin, kun kouluikäiset siirtyivät etäopetukseen ja päiväkoti-ikäisiä suositeltiin hoidettavan kotona. Myös monet vanhemmat ryhtyivät tekemään töitä etänä kotona.

Turun yliopiston sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkijat havaitsivat lapsiperheiden käyttävän kolmentasoisia strategioita selvitäkseen yllättävästä tilanteesta. Merkittävimmiksi nousivat suhdetason strategiat ja niistä erityisesti arjen käytännöistä sopiminen ja joustavuus niin, että molemmilla vanhemmilla oli mahdollisuus myös keskeytyksettömään työhön.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Lapsiperheiden selviytymiskeinot voitiin jaotella ympäristö-, suhde- ja yksilötason selviytymisstrategioihin. Eerityisesti suhdetason selviytymisstrategiat koettiin merkittävinä arjessa selviytymisen kannalta.

Ympäristötasolla oleellisena selviytymiskeinona oli päivähoidosta ja koulusta saatu tuki. Myös sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen koettiin poikkeuksellisenakin aikana tärkeäksi ja suhteita ylläpidettiin pääasiassa etäyhteyksien, kuten videopuheluiden, välityksellä. Lisäksi isovanhempien tarjoamaa apua pidettiin merkittävänä ja joidenkin kohdalla jopa välttämättömänä tekijänä selviytymisessä lapsiperhearjesta.

Suhdetasolla keskeisimmiksi selviytymiskeinoiksi lapsiperheissä nousivat arjen käytännöistä sopiminen ja joustavuus. Aikataulun tekeminen toi ennakoitavuutta arkeen. Keskeistä oli myös vanhempien pyrkimys jakaa lasten hoivavelvollisuutta keskenään, jotta molemmilla oli mahdollisuus keskeytyksettömään työhön.

Yksi yleisimmistä joustoista liittyi lasten ruutuaikaan, jonka aikana vanhemmat pystyivät keskittymään paremmin työntekoon. Myös esimerkiksi kotitöiden, kuten siivoamisen ja ruuanlaiton, vaatimuksia alennettiin. Monille päänvaivaa aiheutti lounaan valmistaminen perheelle työpäivän aikana, minkä vuoksi perheissä turvauduttiin noutoruokaan tai valmisaterioihin.

Joustamista tehtiin myös oman työn määrän ja laadun osalta. Laatu- ja määrävaatimuksista joustamista ei nähty hyvänä ratkaisuna, mutta sitä pidettiin perheen jokapäiväisen arjen sujuvan pyörittämisen kannalta välttämättömänä.

Vaikka perheen kanssa vietetty aika esimerkiksi ulkoilu kasvoi, korostettiin merkittävänä selviytymiskeinona myös oman ajan merkitystä.

Tutkijoiden mukaan mahdollisissa tulevissa eristäytymistilanteissa pitäisi laajemman yhteiskunnallisen tuen lisäksi keskittyä perheiden sisäisen vuorovaikutuksen tukemiseen ja yksilöiden henkilökohtaisen hyvinvoinnin kasvattamiseen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tutkimus perustuu keväällä 2020 kerättyyn aineistoon, jossa vastaajia pyydettiin kuvailemaan perheensä arjen haasteita ja mahdollisia ratkaisuja koronapandemiasta johtuvan eristäytymisen aikana. Aineiston osalta on huomioitava, että se ei ole edustava otos suomalaisista lapsiperheiden vanhemmista. Valtaosa vastaajista on naisia ja vastaajat ovat suhteellisen korkeasti koulutettuja.

Tutkijaryhmä esittelee tulokset eduskunnassa tiistaina.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.