Paikalliset

Kaarinassa kyllästyttiin julkisten rakennusten purkuintoon – entiset viranhaltijat perustivat asiaan puuttuvan yhdistyksen

Marttiina Sairanen
Kaarinan rakennussuojeluyhdityksen perustajat ja jäsenet Tapani Mellanen (vas.), Risto Laalo, Mikko Aaltonen ja Pasi Aromäki (oik.) haluavat laajempaa keskustelua, kun kyse on julkisten rakennusten peruskorjaamisesta. Yhdistyksessä koetaan, että usein peruskorjaus muuttuu uudisrakentamiseksi yhteen asiaan, kuten sisäilmaongelmiin, keskittyvän keskustelun vuoksi.
Kaarinan rakennussuojeluyhdityksen perustajat ja jäsenet Tapani Mellanen (vas.), Risto Laalo, Mikko Aaltonen ja Pasi Aromäki (oik.) haluavat laajempaa keskustelua, kun kyse on julkisten rakennusten peruskorjaamisesta. Yhdistyksessä koetaan, että usein peruskorjaus muuttuu uudisrakentamiseksi yhteen asiaan, kuten sisäilmaongelmiin, keskittyvän keskustelun vuoksi.

Taloutensa ja isojen investointiensa kanssa kamppaileva Kaarina on saanut taloutensa tueksi uuden yhdistyksen.

Kaarinan rakennussuojeluyhdistys ry rekisteröitiin syyskuussa. Yhdistyksen perustajajäsen...

tilaajille

Haluatko lukea koko artikkelin?

Kokeile TS digiä
1kk eurolla.
Tilaus päättyy automaattisesti.

Tutustu 1 kk 1 €
Olen jo tilaaja
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vanhimmat ensin
Vastaa
TJii
Turun konserttitalo
Hienoa, että tällaista ajattelua ja toimintaa on. Nyt ymmärretään melko laajasti, että vanhojen talojen purkamisvimmassa 50-60-luvuilla mm. Turussa tehtiin pahoja virheitä. Sama kuitenkin jatkuu, Turun konserttitalon kohtalo on tästä hyvä esimerkki. Salissa on hyvä akustiikka, se on kaunis, samoin kaikki aulatilat, mutta uusi vaan pitää rakentaa. Voisi sanoa, että 150 lisäpaikan takia ja jotta saadaan uusi.

Jostain syystä monissa maissa oli sodan jälkeen varaa rakentaa uudelleen ja korjata lukuisia pahoin tuhoutuneita rakennuksia. Estonia-teatteri Tallinnassa, Mustapäiden talo Riiassa, Gendarmenmarktin rakennukset Berliinissä, Dresdenin barokkikeskusta, Varsovan vanha kaupunki, esimerkkejä kyllä riittää yllin kyllin. Ihan taloudellisestikin tuntuu oudolta, että miten jollain taholla on varaa ostaa vanha konserttitalo ja kunnostaa se, jos Turun kaupungilla ei ole varaa edes kunnostaa sitä.

Ja torin laita. Ortodoksikirkon viereen tulee näillä näkyminen uusi moderni rakennus, vaikka siihen voitaisiin rakentaa ulkoasultaan kopio Phoenix-hotellista. Se, jos mikä toisi matkailijoita ihastelemaan uudelleen rakentamista. Ihan kuten Riiassa, Berliinissä (linna) ja Dresdenissä (Frauenkirche).
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.