Paikalliset

Nyt on suurin riski törmätä tieliikenteessä peuraan tai hirveen – Yli puolet riistaonnettomuuksista tapahtuu näissä maakunnissa

Hirvenmetsästys alkoi tänään lauantaina koko maassa.
Hirvenmetsästys alkoi tänään lauantaina koko maassa.

Helsinki

Nyt on suurin riski ajaa riistaonnettomuus, kun hämärän aika vuorokaudessa pitenee. Lokakuussa riistaonnettomuuksien määrä lähtee tieliikenteessä tyypillisesti nousuun ja saavuttaa huippunsa marraskuussa.

Hirvieläimiä ajavat liikkeelle syksyisin myös kiima-aika ja metsästys.

Suurin osa kolareista tapahtuu valkohäntäpeurojen ja ajoneuvojen törmäyksissä. Toiseksi eniten kolareissa oli viime vuonna metsäkauriita.

Metsäkaurisonnettomuuksien määrä kasvoikin viime vuonna eniten, niitä tapahtui erityisesti toukokuussa ja lokakuussa.

Viime vuonna riistaonnettomuuksia kirjattiin tieliikenteessä yhteensä yli 13 433. Riistaonnettomuuksien määrä kasvoi viime vuonna noin tuhannella vuoteen 2018 verrattuna.

Yli puolet riistaonnettomuuksista tapahtuu vuosittain Varsinais-Suomen, Uudenmaan ja Pirkanmaan alueella. Kanta-Hämeessä ja Satakunnassa tapahtuu lähes viidesosa koko maan riistaonnettomuuksista.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Useimmin auton kanssa törmäyskurssille joutuvat valkohäntäpeura, metsäkauris ja hirvi.

Esimerkiksi viime vuoden marraskuussa eli riistaonnettomuuksien huippukuukautena kolareissa oli osallisena valkohäntäpeura 1 463 kertaa. Hirvikolareita tapahtui marraskuun aikana tuolloin 231 ja metsäkauriskolareita 516.

Riistaonnettomuuksien määrään vaikuttaa eniten kantojen koko.

Hirvenmetsästys alkoi tänään lauantaina koko maassa ja jatkuu joulukuun loppuun saakka. Hirvenmetsästykseen osallistuu vuosittain noin 100 000 metsästäjää.

Hirvenpyyntilupia on myönnetty tänä vuonna vajaat 48 000.

Luonnonvarakeskus arvioi, että vuoden 2019 jahdin jälkeen hirvikannan koko oli Suomessa noin 87 200. Vielä 2000-luvun alussa hirvikannan koko oli Suomessa lähes 150 000 yksilöä.

Valkohäntäpeuran metsästysaika alkoi syyskuussa, pyyntilupia on myönnetty tänä vuonna 63 000. Viime metsästyskauden jälkeen valkohäntäpeurakannan koko oli noin 109 000 yksilöä.

Vaikka riistaonnettomuus voi tapahtua kuljettajasta riippumattomista syistä, paras tapa vähentää riskiä on laskea ajonopeutta. Tämä jättää aikaa reagoinnille ja saattaa vähentää vahinkojen määrää.

Riistakeskus muistuttaa, että ensimmäinen toimenpide riistaonnettomuuden jälkeen on varoittaa muuta tieliikennettä tapahtumasta.

Avun hälyttäminen numerosta 112, hätävilkkujen käyttö, varoituskolmion asettaminen 200–300 metrin päähän onnettomuuspaikasta ja vaurioituneen ajoneuvon siirtäminen mahdollisuuksien mukaan pois muun liikenteen tieltä saattavat estää vielä vakavamman onnettomuuden syntymisen.

Loukkaantunut riistaeläin on lopetettava. Lopettaminen on tehtävä niin, ettei se lisää eläimen kärsimyksiä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Jos lopettaminen ei onnistu omin voimin, sen tekee poliisi tai hätäkeskuksen paikalle hälyttämät metsästäjät.

Riistakeskus muistuttaa, että eläimen stressin vähentämiseksi siihen on syytä pitää välimatkaa. Loukkaantunut eläin voi olla arvaamaton ja rynnätä esimerkiksi liikkeelle yhtäkkiä.

Lue myös:

Metsästäjäliitto ja MTK vetoavat seuroihin – hirvipeijaisia siirrettävä koronariskin vuoksi

Metsästäjät ja marjastajat liikkuvat jälleen samoilla apajilla – vaarallisin paikka on pellonreunassa metsän kätköissä

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.