Paikalliset

Tutkimus: Glyfosaattijäämiä sisältävän lannoitteen käytöllä vaikutuksia mansikan ja nurminadan kasvuun

Viivi Saikkonen
Näytteenottoa koepellolla.
Näytteenottoa koepellolla.

Tuoreen tutkimuksen mukaan glyfosaattijäämiä sisältävien ulostepitoisten kuivikkeiden käyttö lannoitteena vähensi mansikan ja nurminadan kasvua sekä mansikan kasvullista lisääntymistä.

Suomen Akatemian rahoittamassa laajemmassa hankkeessa tutkitaan glyfosaatin vaikutuksia ei-kohde-eliöihin ekosysteemin eri tasoilla, ja hanketta johtaa dosentti Marjo Helander Turun yliopistosta. Glyfosaattipohjaiset rikkakasvien torjunta-aineet kuuluvat maailmalla eniten käytettyihin torjunta-aineisiin.

Aiemmin on tutkittu viiriäisten avulla rehun glyfosaattijäämien vaikutuksia lintuihin. Kokeista saatiin tietoa glyfosaattijäämien kulkeutumisesta lintujen ulosteisiin. Tuoreessa tutkimuksessa testattiin, miten ulosteen sisältämät glyfosaattijäämät vaikuttavat sillä lannoitettujen kasvien kasvuun.

– Perustimme koealan, jossa kasvatimme mansikkaa ja nurminataa, joka on tärkeä rehukasvi. Näitä kasveja lannoitimme toisaalta glyfosaattijäämiä sisältävillä, ulostepitoisilla kuivikkeilla ja toisaalta glyfosaatista puhtailla ulostepitoisilla kuivikkeilla, toteaa tiedotteessa erikoistutkija Anne Muola.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kasvua ja lisääntymistä seurattiin yhden kasvukauden ajan. Tulosten perusteella runsaasti glyfosaattijäämiä (158 mg/kg) sisältävien ulostepitoisten kuivikkeiden käyttö lannoitteena vähensi sekä mansikan että nurminadan tutkimuslajien kasvua ja mansikan kasvullista lisääntymistä, vaikka glyfosaattipitoisuus maaperässä laskikin nopeasti kasvukauden aikana.

Tutkimuksen aikana huomattiin myös, että glyfosaattijäämiä sisältävän lannoitteen käytöllä voi olla myös epäsuoria vaikutuksia. Isommat nurminadat tuottivat enemmän kukintoja eli lisääntyivät enemmän ja toisaalta kasvinsyöjähyönteiset vierailivat mieluummin isompikokoisissa mansikoissa.

– Tuloksemme tukevat aikaisempia tutkimuksia, joissa on havaittu, että jo hyvin pienet glyfosaattipitoisuudet (< 1 mg/kg) maaperässä vaikuttavat viljelykasvien itämiseen ja kasvuun. Tuloksemme osoittavat myös, että tuotantoeläinten rehusta niiden ulosteisiin joutuneet glyfosaattijäämät saattavat ainakin riittävän suurilla pitoisuuksilla kumota ulosteiden lannoitevaikutuksen jopa siinä määrin, että sillä on kielteisiä vaikutuksia kasvien kasvuun, sanoo Helander.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (3)

Vastaa
Ilkka Reinne
Luomutuotanto
Eli luomulihatuotannon lisääntyminen tuottaa myös kasvien kasvun kannalta parempaa lannoitetta!
Ja suojelee vesistöjä, maaperää ja pölyttäjiä (ja ruokailijoita).
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Jallu
Mistä glyfosaatti kuivikkeeseen?
Miten sitä glyfosaattia sinne kuivikkeeseen voisi joutua. Glyfosaattia kun käytetään joko viljojen sadonkorjuun jälkeen lähinnä juolavehnän ja muiden sitkeiden rikkakasvien torjuntaan, ja monivuotisen nurmen lopettamiseen viimeisen sadonkorjuun jälkeen. Tutkijat itsekin totesivat että glyfosaatin pitoisuudet maassa laskevat nopeasti. Tuntuu aika kaukaa haetulta että sitä olisi kovinkaan paljon seuraavan vuoden olkisadossa josta se sitten sitä seuraavana vuonna voisi sitten päätyä kuivikkeen mukana maaperään. Olisi kyllä mielenkiintoista kuulla kuinka koe toteutettiin, ja onko se lainkaan vertailukelpoinen käytännön viljelyn kanssa.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Pyöräilijä
Vast: Mistä glyfosaatti kuivikkeeseen?
Lue juttu, siellä kerrotaan suoraan että viiriäisiä ruokittiin rehulla jonka kasvatusapuna oli käytetty glyfosaattia. Ja viiriäisten jätöksillä sitten lannoitettiin viljelyksiä.

Toki kun lukee vain otsikon niin voikin ihmetellä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.