Paikalliset

Ruissalossa alkaa metsäkauriiden ja valkohäntäpeurojen metsästys

Jori Liimatainen
Ruissalon metsäkauriita ja valkohäntäpeuroja metsästetään luonnonsuojelusyistä.
Ruissalon metsäkauriita ja valkohäntäpeuroja metsästetään luonnonsuojelusyistä.

Turun kaupungin ympäristönsuojelu metsästää myös tänä metsästyskautena metsäkauriita ja valkohäntäpeuroja kaupungin maa-alueilla Ruissalossa. Lajien metsästysaika alkaa tiistaina 1. syyskuuta ja päättyy 15. helmikuuta 2021.

Metsästyksestä vastaa kaupungin toimeksiantona Lasse Heimo, joka toimii metsästyksen vastuuhenkilönä. Metsästys tapahtuu aamu- ja iltahämärissä niin kutsuttuna kyttäysjahtina. Metsästyksestä ilmoitetaan kyltein metsästyspaikkaa lähellä kulkevilla ulkoilureiteillä.

Metsästyksestä ei aiheudu vaaraa luonnossa liikkujille. Pyynnille luonnonsuojelualueella on saatu poikkeuslupa Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta.

Metsästyksellä turvataan tammen uusiutumista

Metsästyksen tarkoitus on luonnonsuojelullinen. Ruissalon monimuotoisen luonnon arvokkaimman osan muodostavat maamme laajimmat tammimetsät.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tammesta riippuvaisia eliölajeja tunnetaan satoja. Monet näistä ovat uhanalaisia. Pienten hirvieläinten laidunnus saattaa tutkimusten mukaan haitata sekä puuvartisten kasvien, kuten tammien, että ruohovartisten kasvien uusiutumista. Ruissalossa on runsaasti nuoria tammia, joiden kasvu on häiriintynyt kauriiden laidunnuksen ja sarvien hankaamisen seurauksena.

Pienten hirvieläinten metsästyksen aloittamisesta Ruissalossa päätettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2017 tehdyn laskennan jälkeen, jolloin Ruissalon metsäkauriskannan vahvuudeksi arvioitiin jopa 400 eläintä.

Metsästysvuonna 2017–2018 metsäkauriita metsästettiin 73 ja valkohäntäpeuroja 18 yksilöä. Metsästysvuonna 2018–2019 saalis oli 76 metsäkaurista sekä viisi valkohäntäpeuraa ja 2019-2020 45 metsäkaurista ja neljä valkohäntäpeuraa.

Vuosina 2018, 2019 ja 2020 kauriiden laskenta on toteutettu huhtikuun iltoina tehtynä peltolaskentana. Tarkastetut pelto- ja muut aukeat kattavat vastaavista avoimista, kauriiden ruokailuun soveltuvista elinympäristöstä Ruissalossa noin 60 prosenttia.

Viime keväänä suurin yhtenä iltana havaittu määrä metsäkauriita oli 100 yksilöä.

Metsäkauriin osalta metsästyksen tavoitteena on pienentää lajin kanta tasolle, jolla tammen ja muiden Ruissalon luonnon arvokkaiden kasvilajien uusiutuminen on mahdollista. Metsäkauriin tavoitekannaksi Ruissalossa on määritelty noin 40–50 metsäkaurista.

Valkohäntäpeura luokitellaan kansallisessa vieraslajistrategiassa tarkkailtavaksi tai paikallisesti haitalliseksi vieraslajiksi. Metsästyksen tarkoitus on supistaa Ruissalon valkohäntäpeurakanta mahdollisimman pieneksi.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Tsed
Urakkapalkka kyttääjille!
Lumeton ja lämmin talvi jätti ketut - ja toivottavasti minkit ja supikoiratkin - heikkoihin kantimiin, kun valkohännät saivat helppoa ravintoa vuoden ympäri niin, että oli "nuorisollakin" voimia loikkia pakoon näitä muita vieraslajeja. Luku taisi viime harvennuksesta jopa kasvaa. Uutta luotia siis pesään - eikä haittaisi, jos vaikka tulisi huti, kunhan ammutaan kohti valkoposkihanhien ruokapöytää ja kävelytien viereistä rummakkoa kohti... Suomen ainutlaatuinen pähkinälehtojen tammisto ei saa olla vieraslajin armoilla, joten mitään haittaa ei kai tulisi vaikka ammuttaisiin koko kanta pois saarelta kuljeskelemasta: uikoot vaikka ulkosaaristoon kurtturuusujen kattamien pöytien ääreen. Kun suurimpien sarvien omistaja parittelee jokaisen naaraan kanssa, pitäisi kaataa nämä, mutta myös kantavat naaraat. Borrelioosin ja aivokuumeenkin kantajien kaatajille pitäisi maksaa tapporaha jokaista punkkia kohti. Kun paperitehtaan duunari meillä ansaitsee vain vaivaiset 100 000 €/ vuosi (mitä liiton pj. ei pidä kohtuuttomana, kun saksalaisetkin saavat 95 000), ja kun Turussa rakennusmestarin palkan pitää olla kolme tonnia tätä suurempi, olisi kohtuullista, että yönselät väijyville kiväärimiehille maksettaisiin esim 1 €/ punkki. eli noin 1000€/ 10 tammentainta.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.