Paikalliset

Tarinankertoja kutsuu ihmisiä levähtämään tarinoiden pariin

Eero Saarikoski
Anna-Maria Toivonen hurahti kansanmuusikin ja kansanperinteen maailmaan parikymmentä vuotta sitten.
Anna-Maria Toivonen hurahti kansanmuusikin ja kansanperinteen maailmaan parikymmentä vuotta sitten.

Ensimmäiseltä ammatiltaan Anna-Maria Toivonen on sosiaalikasvattaja ja hän on toiminut sekä lastensuojelualalla että lastentarhanopettajana. Viimeisen kymmenen vuoden ajan hän on ollut opettajana ja kuraattorina Turun kristillisessä opistossa, jossa hän opettaa muun muassa kriisityötä, vuorovaikutustaitoja perhetyössä, luovaa ilmaisua, äänenkäyttöä, laulamista ja tarinankerrontaa.

Kaksikymmentä vuotta sitten Toivonen kiinnostui kansanperinteestä – ja sille tielle jäi.

– Jo lapsena olin kiinnostunut kansanlauluista ja lauloin kuorossa. Mutta oikeastaan vasta aikuisena tuli se hurahdus, hän naurahtaa.

Toivonen muistaa tarkan hetken, milloin tämä hurahdus tapahtui.

– Oli vuosi 1999 ja olin 29-vuotias. Olin katsomassa äitini kanssa televisiota, missä tuli ohjelma petroskoilaisesta Myllärit-kansanmusiikkiyhtyeestä. Sanoin äidilleni, että tuo on sitä, mitä minun pitää tehdä. Äiti sanoi, etten ollut koskaan aiemmin vaikuttanut mistään niin innostuneelta, Toivonen muistelee.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Niinpä Toivonen alkoi selvittää, voiko Suomessa opiskella kansanmusiikkia ja löysi linjan Joensuusta, jonne pääsikin opiskelemaan.

– Opiskeluihin kuului esimerkiksi runolaulua, balladiperinnettä sekä perinnesoitinten, kuten jouhikon soittoa, Toivonen kertoo.

Kolmen vuoden opintojen jälkeen Toivonen palasi Turkuun ja on työskennellyt vuosien varrella monissa eri projekteissa, muun muassa Äetsän kansanmusiikkitapahtuman taiteellisena johtajana 14 vuoden ajan sekä 12 vuoden ajan musiikkivastaavana Turun keskiaikaisilla markkinoilla, jonne hän on ollut järjestämässä myös Teini Folk -tapahtumaa.

Vuonna 2012 Toivonen valmistui vielä musiikkiterapeutiksi ja musiikkipedagogiksi Turun ammattikorkeakoulusta.

Tällä hetkellä Toivonen opiskelee samassa paikassa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa taiteen uudet kontekstit -maisteriopinnoissa.

– Koulutusohjelmassa on eri taiteen alojen ammattilaisia, ja jokainen voi keskittyä omaan taiteen alaansa. Itse keskityn elävään tarinankerrontaan, Toivonen sanoo.

Elävä tarinankerrontaa Toivonen on tehnyt vuodesta 2011 saakka. Se on ammattina Suomessa vielä jokseenkin tuntematon. Tarinankerronnalla on kansanperinteessä pitkät juuret ja tarinoita on kerrottu suullisena perintönä sukupolvelta toiselle. Traditionaalisen tarinankerronnan juuret ovat Suomessa kuitenkin jossain vaiheessa katkenneet, ja niitä Toivonen haluaa nyt olla elvyttämässä.

"Singaporen lentoasemalla virkailijat sanoivat, että meidät lähetetään takaisin Malesiaan."

Aija Avnery

Hän on ollut tutustumassa elävään tarinankerrontaan Skotlannissa, jossa perinne ei koskaan ole katkennut, ja tarinankertojien ammattikunta elää siellä yhä.

Toivonen kertoo, että tarinankerronnassa yhtä tärkeässä osassa kuin itse tarina, on läsnäolo ja yleisö, jonka kanssa ollaan vuorovaikutuksessa.

– Skotlannissa on sanonta, että tarinoita kerrotaan silmästä silmään ja sydämestä sydämeen, Toivonen kuvaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Toivonen pitää tarinankerrontatapahtumia eri ikäisille ja eri paikoissa. Elävä tarinankerronta tarkoittaa hänen mukaansa erityisesti sitä, että tarina ei ole muuttumaton, vaan elää vuorovaikutuksessa yleisön kanssa.

– Lapsille kerrotaan eri tavalla kuin aikuisille. Ja jos näyttää, että yleisö on hyvin keskittynyt, voin kuvailla enemmän ja joskus taas tarina voi edetä nopeammin, hän kertoo.

Toivosen kertomat tarinat ovat vanhoja kansantarinoita, joita hän kertoo ulkomuistista. Välillä hän saattaa lisätä tarinaan soittoa tai laulua.

Toivonen sanoo, että tarinoille on yhä sijaa nykymaailmassakin, sekä lapsille että aikuisille.

– Paljon puhutaan, etteivät lapset jaksaisi keskittyä, mutta olen eri mieltä. Lapset kyllä keskittyvät, kun aikuiset ovat läsnä ja kertovat tarinoita. Aikuisille taas tarinoiden kuuntelu on taukoa kaikesta virikkeiden härdellistä. Tarinankertojana haluan kutsua ihmisiä levähtämään tarinoiden pariin, Toivonen sanoo.

Paitsi opettaja, kuraattori ja tarinankertoja, Toivonen on myös kansanmusiikkiyhtye Säkenen solisti. Säkene-yhtye on toiminut nykyisellä nelihenkisellä kokoonpanolla viiden vuoden ajan. Yhtyeen ensimmäinen albumi julkaistiin tänä kesänä. Toivonen on yhtyeen solisti ja myös säveltää kappaleita. Kappaleiden tekstit ovat pääasiassa vanhoja kansanrunoja.

– Kuvailisin musiikkiamme uudeksi kansanmusiikiksi. Yhtyeen jäsenillä on kuitenkin hyvin erilaiset musiikilliset taustat, on jazz-, klassista- ja rock-taustaa, mikä kuuluu myös hiukan musiikissamme, Toivonen kuvaa.

Koska koronan takia uuden levyn levynjulkistamiskeikat jäivät väliin, Säkene keikkailee tänä syksynä. Seuraavaksi yhtyeen voi nähdä Luostarimäki Folk -tapahtumassa lauantaina.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Luostarinmäki Folk! 5.9. kello 10–21, Luostarinmäki, Vartiovuorenkatu 2, Turku.


Anna-Maria Toivonen

50 vuotta.

Kotoisin Vammalasta, asuu Turussa.

Koulutukseltaan sosiaalikasvattaja, kansanmuusikko, musiikkiterapeutti ja musiikkipedagogi.

Opiskelee ylempää AMK-tutkintoa taiteen uudet kontekstit -maisteriopinnoissa.

Toimii kuraattorina ja opettajan Turun kristillisessä opistossa.

Elävän tarinankerronnan ammattilainen.

Solistina Säkene-kansanmusiikkiyhtyeessä.

Harrastaa viulun, kanteleen ja jouhikon soittoa.

Perheeseen kuuluu mies, 13-vuotias tytär ja miehen aikuiset lapset.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.