Paikalliset

Tutkimus: Opettajien puhetavat paljastavat puutteita monikielisten oppilaiden kohtaamisessa, mikä voi ruokkia rasismia

Riitta Salmi
– Yhdenvertaisuuden takaamiseksi opettajankoulutukseen tarvitaan kielitietoisen pedagogiikan vakiinnuttamista ja antirasistisia näkökulmia, sanoo soveltavan kielitieteen ja kasvatustieteen tohtorikoulutettava Elisa Repo Turun yliopistosta.
– Yhdenvertaisuuden takaamiseksi opettajankoulutukseen tarvitaan kielitietoisen pedagogiikan vakiinnuttamista ja antirasistisia näkökulmia, sanoo soveltavan kielitieteen ja kasvatustieteen tohtorikoulutettava Elisa Repo Turun yliopistosta.

Turun yliopistossa tehdyn tuoreen tutkimuksen mukaan monikielisissä peruskouluissa työskentelevillä opettajilla on keskenään erilaiset valmiudet kohdata kielellisesti ja kulttuurisesti moninaisia oppilaita.

Puhetapojen tarkastelusta ilmenee, että suomalaisissa kouluissa työskentelee opettajia, joiden tiedoissa, asenteissa ja käytänteissä on ristiriitaisuuksia ja puutteita.

Tutkimuksessa haluttiin selvittää taustoja sille, miksei yhdenvertainen koulutuspolku toteudu Suomessa kantasuomalaisten ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden välillä. Aiemmin kansainvälisessä PISA-vertailussa kantaväestön sekä ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajien välillä on havaittu OECD-maiden suurin piste-ero, joka ei selity maahanmuuttajataustaisten perheiden matalammalla tulo- tai koulutustasolla.

Tutkimuksessa haastateltiin suomalaisia opettajia maahanmuuttajataustaisten oppilaiden koulunkäynnistä. Pienestä osallistujamäärästä huolimatta opettajien puhetavoissa ilmenee selviä eroja.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Yhdenvertaisuuden takaamiseksi opettajankoulutukseen tarvitaan kielitietoisen pedagogiikan vakiinnuttamista ja antirasistisia näkökulmia, soveltavan kielitieteen ja kasvatustieteen tohtorikoulutettava Elisa Repo Turun yliopistosta toteaa.

Kieli- ja kulttuuritietoisuus pyrkii kuromaan taitotasoeroja umpeen

Vuodesta 2016 lähtien peruskoulun opetussuunnitelmat ovat edellyttäneet jokaiselta opettajalta kieli- ja kulttuuritietoista pedagogiikkaa. Sillä tarkoitetaan muun muassa kielen keskeisen merkityksen ymmärtämistä kaikessa oppimisessa sekä oppilaiden kieli- ja kulttuuritaustojen näkemistä opetuksen resurssina.

Tutkimushaastattelujen moniäänisyyden ja toisilleen ristiriitaisten puhetapojen perusteella muutos opettajien tiedoissa, asenteissa ja käytänteissä tapahtuu kuitenkin hitaasti, eikä vain ylhäältä alaspäin annettuna.

Tutkimuksessa opettajien hyvät valmiudet kohdata monikielisiä oppilaita tulevat esiin esimerkiksi siten, että opettaja kokee pystyvänsä edistämään maahanmuuttajataustaisen oppilaan kotoutumista ja oppimismahdollisuuksia. Opettaja näkee vaivaa tukitoimien kehittämisen eteen, tietää konkreettisia keinoja oppiaineensa tekstilajitaitojen opettamiseen ja on kiinnostunut oppilaansa kielitaidosta tai taustasta.

Kyky asettua monikielisen oppilaan asemaan tai halukkuus muuttaa omaa opetustapaa uuden tiedon mukaiseksi edistävät kieli- ja kulttuuritietoisen toimintakulttuurin juurtumista kouluihin. Empatia välittyy haastatteluissa muun muassa ymmärryksenä toisella kielellä opiskelun haasteista ja yrityksinä löytää opittavasta tiedosta pieniä yhtymäkohtia oppilaan aiempiin kokemuksiin ennen isompien teemojen hahmottamista.

Muutokseen tarvitaan tietoa, täydennyskoulutusta ja resursseja

– Opettajien valmiudet kohdata monikielisiä oppilaita eivät välttämättä parane itsestään, vaan tarvitaan systemaattista opettajien perus- ja täydennyskoulutusta, jossa teoriatieto nivoutuu yhteen käytännön kanssa ja opettajilla on tarpeeksi aikaa keskustella näkemyksistään, Repo painottaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Revon mukaan joidenkin haastateltavien puhetavat viittaavat siihen, että opetussuunnitelmasta huolimatta opettajat saattavat ulkoistaa itsensä kotoutumistoimenpiteistä tai vastustaa muuttamasta vanhoja toimintatapojansa moninaistuvan yhteiskunnan tarpeita vastaaviksi.

– Opettaja ei välttämättä itse koe, että voisi vaikuttaa maahanmuuttajataustaisen oppilaansa menestykseen, vaan syitä haetaan itseä ylemmiltä, vaikkapa päättäviltä, tasoilta. Myös koulussa tarvittavan akateemisen kielitaidon vaatimukset voi olla vaikea hahmottaa, ja heikosta koulumenestyksestä päädytään syyttämään oppilaan asennetta. Kielenoppimisen periaatteiden ymmärtämisestä olisi hyötyä muillekin kuin vain kielenopettajille, Repo ehdottaa.

Tutkimuksen mukaan monikielisen koulun oppilaiden kohtaamista pääsääntöisesti ryhmänsä edustajana tapahtuu puheissa edelleen.

– Tämä saattaa olla omiaan ruokkimaan arjen rasismia koulussa. Osa opettajista suhtautuu oppilaiden omiin ensikieliin välinpitämättömästi, kun taas englanti näyttäytyy avaimena kansainvälisyyteen. Resurssit valta-asemien, ennakkoluulojen ja epätosien uskomusten tarkasteluun ja purkuun edistäisivät muutosprosessia ja antirasististen diskurssien syntymistä, Repo pohtii.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (4)

Vastaa
Tasaarvo
Tutkimuksen näkökulma?
Eli tämän perusteella vain ja ainoastaan opettajien asenteessa on vikaa, ja oppilaiden tutkimusta varten selvitetty yleinen asenne opetusta ja oppimista (ja samalla sujuvaa kotoutumista) kohtaan ei näy tässä sanallakaan. Aika yksipuolinen näkemys eikä mielestäni täytä tieteellisen tutkimuksen perusteita. Niissä yleensä vaaditaan kaikkien näkökulmien tarkastelua ja vasta niiden perusteella tehtäviä johtopäätöksiä.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
S.F.
Maassa maan kielellä
"Osa opettajista suhtautuu oppilaiden omiin ensikieliin välinpitämättömästi"
- eikö lähtökohta ole kuitenkin se, että maahanmuuttajat opettelevat rivakasti suomen- tai ruotsin kielen ja kommunikoivat sillä. Ei suomalaisilla ole mitään velvollisuutta opetella muun maailman kieliä ihan vain se takia, ettei kukaan pahoittaisi mieltään tai rupeaisi vetämään rasismikorttia esiin. Integroituminen suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan edellyttää kielen opettelemista eikä vetäytymistä oman etnisen ryhmänsä kuoreen.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Tasaarvo
Vast: Maassa maan kielellä
Juuri näin, muutoinkin tutkimus vaikuttaa kovin yksipuoliselta, ja mielestäni ei täytä tieteellisen, eri näkökulmat ja kohderyhmät sisältävän tutkimuksen vaatimuksia. Ei sanallakaan mainita itse opetettavien kannalta tutkimuskohdetta, huomioon ottaen heidän mahdolliset eronsa opiskelumotivaatiossa, erilaiset lähtövalmiudet, perhetilanne ym. Todetaan vain että opettajien vika rasistine puheineen. Opetuksen kohteet jäävät täysin pimentoon.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Tasaarvo
Selvyyden vuoksi
"Resurssit valta-asemien, ennakkoluulojen ja epätosien uskomusten tarkasteluun ja purkuun edistäisivät muutosprosessia ja antirasististen diskurssien syntymistä." Voisikohan tuota vähän enemmän jossain avata, en ihan pääse näin tavallisena lukijana ja kansalaisena ajatukseen kiinni. Eli mitä pitäisi ihan oikeesti tehdä että tuo toteutuu.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.