Paikalliset

Tyksissä tutkitaan reumalääkkeen vaikutusta koronapotilaiden hoidossa – yrityksenä estää hengitysvaikeuksien eteneminen

Jari Laurikko
Tutkimus käynnistyy heinä- ja elokuun aikana riippuen koronatilanteesta.
Tutkimus käynnistyy heinä- ja elokuun aikana riippuen koronatilanteesta.

Turun yliopistollisessa keskussairaalassa aloitetaan kesän aikana tutkimus reumalääkkeen vaikutuksesta koronapotilaiden hoidossa.

Joidenkin koronaviruksen aiheuttamien kuolemien taustalla epäillään olevan sairauden elimistössä laukaisema tulehdusreaktio eli sytokiinimyrsky. Sytokiinimyrskyksi kutsutaan elimistön immuunijärjestelmän puolustusreaktiota, jossa elimistö alkaa tuottaa suuria määriä tulehduksen välittäjäaineita – sytokiineja.

– Tutkimukseen otetaan mukaan vapaaehtoisia sairaalahoitoon joutuneita potilaita, joilla on todettu covid-19-tauti sekä siihen liittyvä happeutumishäiriö ja selviä merkkejä elimistön tulehdusreaktiosta, niin sanotusta sytokiinimyrskystä, tiedotteessa kertoo Tyksin infektiotautien ylilääkäri ja tutkimuksesta vastaava Jarmo Oksi.

Oksin mukaan happeutumishäiriö ja elimistön sytokiinimyrsky ovat merkkejä siitä, että lähipäivien kuluessa potilaan keuhkoissa saattaa kehittyä akuutti hengitysvajausoireyhtymä, joka usein johtaa hengityskonehoitoon.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Maailmanlaajuisesti on käynnissä yli 300 lääketutkimusta, jotka selvittävät jo olemassa olevien lääkkeiden tehoa covid-19-sairauteen.

– Osa tutkimuksia keskittyy itse virukseen vaikuttaviin lääkkeisiin, mutta suuri osa käsittelee tulehdusreaktiota hillitsevien lääkkeiden käyttöä, Oksi selventää tiedotteessa.

Tyksissä käynnistyvä tutkimus tarkastelee reuman hoidossa käytettävän tosilitsumabi-lääkeaineen tehoa koronaviruksen hoidossa. Tosilitsumabi estää tulehdusreaktiota voimistavan sytokiinin vaikutuksia elimistössä.

– Sytokiinimyrskyn taltuttamisessa olennaisinta on lääkkeen oikea ajoitus. Pyrimme tutkimuslääkkeellä estämään tai lyhentämään potilaan tehohoidon tarvetta, Oksi kertoo tiedotteessa.

– Tarkastelemme miten lääkeaine hillitsee viruksen elimistössä käynnistämää yliampuvaa tulehdusreaktiota ja estänee akuutin hengitysvajausoireyhtymän etenemistä. Samalla on mahdollista kyetä rajoittamaan myös muita elinvaurioita.

Tutkimusryhmän suunnitelmalle on myönnetty Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus FIMEA:n ja Valtakunnallisen lääketieteellisen tutkimuseettisen toimikunnan TUKIJA:n sekä VSSHP:n tutkimuslupa. Tutkimuksen tarkoitus on käynnistyä Tyksissä heinä-elokuun aikana riippuen koronapotilastilanteesta.

Sairaalahoitoa tarvitsevista koronapotilaista miltei kolmasosa tarvitsee tehohoitoa. Lisäksi vakavaan tautimuotoon sairastuneen riski monielinvaurioon kasvaa. Koronaviruspotilaat, jotka tarvitsevat myöhemmin tehohoitoa, vaikuttavat alkuun hyvävointisilta.

– Vakavasti oireilee noin 20 prosenttia kaikista sairastuneista. Heillä hengitys vaikeutuu huomattavasti ja tietokonekuvauksissa voidaan havaita keuhkoissa laaja-alaisia muutoksia, Oksi sanoo tiedotteessa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Muutaman päivän kuluessa sairaalahoidossa olevan potilaan hengitysvaikeudet saattavat pahentua entisestään ja riski akuutin hengitysvajausoireyhtymän kehittymisestä ja hengityskonehoidon tarpeesta kasvaa. Samalla pienten verisuonten seinämiin syntyvä tulehdus voi aktivoida veren hyytymistekijöitä ja aiheuttaa verisuonitukoksia eri puolilla elimistöä. Elinvaurioita voi tulla esimerkiksi sydämeen, aivoihin ja munuaisiin. Pahimmillaan kehossa käynnistyy hengenvaarallinen monielinvaurio. Oksin mukaan sytokiinimyrskyn aiheuttama elimistön yliviritystila voikin olla potilaalle vahingollisempi kuin alkuperäinen virusinfektio.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
Sivustaseuraaja
Mielenkiintoista
Jos tutkituista aineista on apua, olisi mielenkiintoista tietää auttaako ne muihinkin keuhkovaurioihin. Monella ystävälläni on keuhkoahtaumatauti, osalla johtuen asbestista, jota käsiteltiin Suomessa vielä 80-luvulla aika estottomasti, vaikka maailmalta sittemmin on tullut kaikuja varoituksista.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.